Tarkennus pielessä

Kovat elämän kokemukset voivat saada meidät tuollaiseen häiriötilaan. Tunnemme menettäneemme elämämme ohjat – tai emme jaksa luottaa itseemme, vaan ikään kuin luovumme elämämme ohjista. Joskus nuo elämänkokemukset ovat olleet omiaan saamaan aikaan näkemyksen, jonka mukaan meistä ei ole mihinkään (tai tiettyihin asioihin, mitä ikinä ne kulloisessa ympäristössä ovatkaan). Erityisesti narsisti tai narsistisuuteen taipuvainen yksilö (jaJatka lukemista ”Tarkennus pielessä”

Tien pysäyttäviä esteitä?

Tänään osuin osaksi jutunjuurta siitä, kuinka jotkut äidit eivät päästä lapsistaan irti sitten millään. Yksi sun toinen kertoi tietävänsä jonkun, jota äiti (vanhemmat) pitää kiinni ja siten myös jonkun, joka ei uskalla irtaantua äidistään (vanhemmistaan). On normaalia, jos kysymme neuvoa vanhemmiltamme. Normaalia on sekin, että annamme neuvoja lapsillemme. Normaalin rajan ylittänee kuitenkin se, jos elämällämmeJatka lukemista ”Tien pysäyttäviä esteitä?”

Pääsiäisen förskottia (2/2)

Kokemukseni mukaan Herra haluaa eheytymisen myötä johtaa meitä eteenpäin: Kohtaamaan menneisyytemme ahdistavia asioita ja rohkaisee myös siihen, mikä Hänen tahtonsa näyttäisi olevan kaiken keskellä. Hän näyttäisi rohkaisevan uskomaan. Pääsiäiskertomuksista koskettavia tässä mielessä ovat kertomukset, jotka kertovat ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisestä uskon kohteensa ja toivonsa menettäneille ihmisille. Tähän joukkoon lukeutuvat niin Jeesuksen äiti Maria kuin “toinen Maria”,Jatka lukemista ”Pääsiäisen förskottia (2/2)”

Ei oppi ojaan kaada – vai kaataako sittenkin

Kuluvan viikon pohdintojen perusteella uskallan kyseenalaistaa suomalaisen sanonnan ”Ei oppi ojaan kaada” ja väittää, että kyllä oppi voi ojaan kaataa – sittenkin! Havaintojeni perusteella väärällä hengellisellä vallankäytöllä ja opilla on yhteys. Vallankäyttö perustellaan usein opillisesti – myös niissä tapauksissa, joissa oppia ja opillisuutta aliarvioidaan suusanallisesti suoraan tai rivien välissä. Uskallan väittää, että opittomuus ei oleJatka lukemista ”Ei oppi ojaan kaada – vai kaataako sittenkin”

329. Jumalan rakkauden siirtoliikkeitä

Kiitos siitä Hänelle, joka ei savuavaakaan kynttilää/lamppua (osaa öljylamppukin savuttaa…) sammuta, vaan mieluummin hoitaa asian niin, että puhdistus tuottaa tehtävänsä ja valo on juuri niin kirkas kuin uudessa lampussa tai kynttilässä.

Irtiottoa tämäkin

Olen matkan varrella huomannut, miten ovelasti asiayhteydestään irrotetut jakeet osana hengellistä puhetta toimivat. Vaikka luterilaista kirkkoa on kuivuudesta moitittu, kirkossa on yksi hyvä puoli. Asiayhteydestään irrotetuista kohdista on hankala saarnata, jos meinaa pysyä Kirkkokäsikirjan teksteissä! Ne luetaan ja niistä saarnataan, ellei ole painavaa syytä poiketa. Ja harvoin sellaista on. Sen sijaan vapaat seurapuheet ja vapaaJatka lukemista ”Irtiottoa tämäkin”

307. Testejä ja realismia

Sopivan kuuma tuli, Mestari istumassa vieressä ja katsomassa, että hopeasta tulee hyvä – niin että siitä näkee Mestari kuvansa. Siinä syy joihinkin kuumiin hetkiimme. Eikä ollenkaan huono syy, jos mielimme ympäristömme näkevän meissä Mestarin. Ajatusteni äärellä törmäsin Reijo Telarannan tekstiin hänen kotisivuillaan http://www.reijotelaranta.fi/viikon_tarinat/onko_sinuakin_puhdistettu_tulessa/ Telaranta kertoo ryhmästä naisia, jotka lukivat Malakian kirjasta kohtaa ”Ja hän istuuJatka lukemista ”307. Testejä ja realismia”

Sooloja ja yhteissoittoa

Seuraavien jakeiden tulkinta vaihtelee sen mukaan, mikä käsitys seurakunnalla/yhteisöllä/ kirkolla on armolahjoihin, armoituksiin/(seurakunta)virkoihin. En kirjoituksissani lähde taittamaan peistä virka- tai muusta vastaavasta kysymyksestä, vaan keskityn jakeiden ”ideaan”. Tavoitteena on (lukisin jakeet painottaen melkein jokaista sanaa! Ihmettelen, kuinka paljon Efesolaiskirjeen kirjoittaja onkaan kyennyt laittamaan muutamaan jakeeseen!!!) täysi-ikäisyys, kypsyys kristittynä Jumalan Pojan tunteminen se, että kaikki jäsenetJatka lukemista ”Sooloja ja yhteissoittoa”

Surutyö

Sen sijaan keinoilo ei ole hyvä asia. Jos isken kirveellä jalkaani ja sanon: ”Ei mitään hätää, kyllä se tästä.” En vaivaudu tutkimaan vaurioita saatika hoitamaan haavaa, voi käydä todella kehnosti.