Yksi tehtävä

Jatkoa kirjoituksille… Dressing in Yellow – Keltaisessa Entäs sitten? Miksi minä? Oletko koskaan harmitellut, että joku muu menee eteenpäin ja sinä tunnut polkevan paikallasi? – Tai – jos olet ollut narsistinotteessa – miten ”elämäsi narsisti” sen kun porskuttaa ja sinä tunnut kärsivän vilua ja nälkää (ainakin symbolisesti)? Minä ainakin olen. Kunnes yhden kerran tilanteita päivitellessäniJatka lukemista ”Yksi tehtävä”

246. (Huokaus…) Niiiiiiin tuttua kauraa!!!

Sähöpostistani löysin yhden seuraamani blogin uuden postauksen. Pisti mokoma huokaisemaan. On niiiiiin tuttua kauraa!!! Kyseessä on Omat polut – Etnisten vanhoillistestadiolaisten kokemuksia ja kertomuksia. Sanoisinko, että kertomuksen päähenkilö, Helena Jaakkola, on rohkea nainen, kun uskaltaa omalla nimellään ja kasvoillaan kertoa tarinansa. Kyseessä on varsin tavanomainen tarina hengellisen yhteisön ja perheväkivallan kytköksestä. Olen nimittänyt tuollaista tilannettaJatka lukemista ”246. (Huokaus…) Niiiiiiin tuttua kauraa!!!”

243. (Väkivallan) akselilla

Viime päivinä useaan kertaan on noussut ihmisten kanssa keskustellessa esille meidän suomalaisten kyvyttömyys käsitellä tunteita ja siitä seuraavat äärimmäiset voiman/väkivallan purkaukset. Toisaalta ei syytä osoittaa sormella – etenkään väkivallan tekijän omaisia, tms. Tulee muistaa, että heilläkin on tunteet, ja tekijä(kin) on jonkun lapsi tai ystävä, jolle voiman purkaus tuli yhtä lailla yllätyksenä kuin meille muillekin.Jatka lukemista ”243. (Väkivallan) akselilla”

Kun vastakkainasettelu on väistämätöntä

Puskasta toimintaan Blogiani lukeneet ovat nähneet kirjoittelussani monenmoisia vaiheita: ”puskavaihe”, vaihe, jossa halusin olla mahdollisimman etäällä ”elämäni narsisteilta” (huomaa, että termi on hieman raju sen vuoksi, että en voi juurta jaksain selittää, mistä tai keistä on kysymys. Termillä elämäni narsistit tarkoitan kohtaamiani joko narsisteiksi virallisesti diagnosoituja henkilöitä tai voimakkaasti narsistisia piirteitä omaavia henkilöitä, joita matkalleniJatka lukemista ”Kun vastakkainasettelu on väistämätöntä”

Hän elämää kantaa

— oli tilanne nyt tai on ollut millainen tahansa, on aika nousta!

Surullinen olo…

Jos olisimme ihmisinä ja kristittyinä kypsiä, uskaltaisimme tunnustaa sokeat pisteemme, kipukohtamme ja syntimme – ja saisimme armon avuksemme oikeaan aikaan. Mutta kun emme näe – sen takia (näin Jeesus asian ilmaisi) syntimme pysyy. Emme tajua parannuksen tarvettamme! Usein yhteisöissämme on sama vika; emme pääse eteen päin, kun emme suostu Kristuksen parannettaviksi.