Pidä kiinni vapaudestasi (osa 5) – Irti!

Olen Pidä kiinni vapaudestasi -artikkeleissa ja myös sitä seuraavissa artikkeleissa pyrkinyt hahmottamaan mekanismeja, joista toiset pitävät kiinni ”alistajassa” ja alistuneessa olotilassa ja joista toiset auttavat positiivisella tavalla ravistatumaan otteesta irti. Tämän kirjoituksen teema on nimenomaan tuo irtiravistautuminen. Olen kirjoittanut paljonkin siitä, kuinka vääränmoinen auktoriteettiopetus ja tuon opetuksen soveltaminen johtaa alistamiseen ja väärään alistumiseen. Raamatun linjaJatka lukemista ”Pidä kiinni vapaudestasi (osa 5) – Irti!”

Vastaan vai puolesta?

Olen tämänkertaisesta aiheesta kirjoittanut ainakin kaksi kirjoitusta, jotka valmiiksi blogini kätköistä kaivelin. Aiheeni liittyy nk. vastarukouksiin. Hassu termi. Aihe kylläkin on vakava. Karismaattisuuden liepeille on pesiytynyt salakavala (esi)rukouksen muoto, jossa rukoillaan ”vastaan”. Esimerkiksi niitä vastaan, joiden koetaan vastustavan tehtyä työtä. Kuulostaa vanhurskaalta ja oikealta. Sitä rukous ei kuitenkaan ole. https://pauliinakuikka.wordpress.com/2012/12/06/no-johan-on-termi/ https://pauliinakuikka.wordpress.com/2013/07/03/mika-virka/ Perustelenpa miksi. Ensinnäkin siksi,Jatka lukemista ”Vastaan vai puolesta?”

Syntyjä syviä

  Alistunut Tänään mietin lenkillä taas syntyjä syviä. Esimerkiksi sitä, miten ihmeessä ”alistajan” vaikutuspiirissä ihmiset usein menettävät oma-aloitteisuutensa. Joskus alistaminen on tietoista toimintaa (silloin kun alistaja on narsistinen tai narsismiin taipuvainen), joskus tiedostamatonta. On käsittämätöntä, miten suuren vallan ”alistaja” voi ihmisen elämässä saada! Ennen ”alistajan” vaikutuspiiriin astumista hän on voinut olla aktiivinen vaikuttaja niin omassaJatka lukemista ”Syntyjä syviä”

Vaikka pärstäkertoimen kustannuksella

Viime syksynä kirjoitin artikkelin Alistuminen pahalle syö ihmisen sisältä tyhjäksi. Miten totta tuo onkaan! Artikkelissa lainaan Omat polut -blogista löytämääni artikkelia, jossa puolestaan siteerataan Sofi Oksasen romaania Kun kyyhkyset katosivat ja Antti Majanderin arviota kirjasta. https://pauliinakuikka.wordpress.com/2012/09/08/alistuminen-pahalle-sy-ihmisen-sisalta-tyhjaksi/ Omat polut blogi käsittelee vanhoillislestadiolaisuutta. Kuten artikkelissa totean, ei vanhoillislestadiolaisuutta voi pitää kaikin puolin mätänä ja kieroutuneena – jaJatka lukemista ”Vaikka pärstäkertoimen kustannuksella”

Tulikivenkatkua

Surullista tämä tulikivenkatku on myös sen vuoksi, että tuollainen tulikivenkatku on omiaan karkottamaan ihmiset luotaan. Lopulta on vain itseään viimeisinä valittuina voideltuina pitämien joukko, jotka manaavat vihollisiaan vielä paatin käännyttyä ympäri. Pelastuvenekään ei tunnu kelpaavan, kun HE ovat oikeassa, ja kaikki muut ovat väärässä. Uskon, että Jumalan valtakunta menee eteenpäin tulikiven katkun hälvettyä ja senJatka lukemista ”Tulikivenkatkua”

Käkiä ja kananpoikia (osa 1 – johdanto)

Prologi Useimmat blogini lukijat eivät ole nähneet minua ”livenä”. Siksi pieni selitys ennen kuin menen itse aiheeseen. Useimmiten ihmiset ympärilläni tuntevat ja näkevät minut iloisena. Asiat saavat olla aika lailla päälaellaan, jos asiat ovat toisin. 2000-luvun ensimmäisiltä vuosilta peräisin oleva erään nuoren ihmettely kertonee asiasta jotain. Tämän nuoren äiti kertoi minulle myöhemmin 16-kesäisen juniorin todenneenJatka lukemista ”Käkiä ja kananpoikia (osa 1 – johdanto)”

Ohuilla jäillä (osa 2/2)

Uskon tuohon ”asemointiin” Kristuksessa. Me emme ole kristittyinä pahojen rukousten, kirousten, pimeyden, tms. heiteltäviä räsynukkeja. Tällaisten (tai muidenkaanlaisten) uhkausten ei ole tarkoitus pelotella meitä ja/tai saattaa meitä perääntymään. Jumala ei ole noiden uhkausten, rukousten, pimeyden, tms. takana… Tuollaisiin rukouksiin tms. on turha ainakaan Jumalalta mitään tulitukea odottaa. Siinä mielessä ihmiset ovat tuollaisten outojen missioidensa kanssaJatka lukemista ”Ohuilla jäillä (osa 2/2)”

Ohuilla jäillä (osa 1/2)

Jeesuksen ote kaikkinaiseen kärsimykseen oli kaikkea muuta kuin pelottava tai ahdistava (jollaista näkee nykyään ihan liikaa paha/pahuus/demonijulistuksessa). Jeesus ei pelännyt pahan/pahuuden/demonien ”tartuntaa”. Samarialaista naista pidettiin taustansa ja elämäntapansa perusteella kartettavana. Meidän aikamme demonifoobikotkin häntä karttaisivat – ettei pahuus (tai demoni) hyppää omaan sydämeen. Jeesus sen sijaan kohtasi ja hoiti hänet kokonaisvaltaisesti. Seuraus oli naisen täydellinenJatka lukemista ”Ohuilla jäillä (osa 1/2)”

Yksipuolisesta kuuliaisuudesta molemminpuoliseen kunnioitukseen

Seuraava Raamatun kohta on itselleni ollut näppylöitä nostattava. Tyypillinen esimerkki siitä, kuinka merkitys muuttuu, jos kohdasta irrotetaan vain osa ja markkinoidaan koko totuutena. Saarakin oli kuuliainen Abrahamille ja kutsui häntä herraksi. Ja Saaran tyttäriä tekin olette, kun teette hyvää ettekä anna minkään uhkailun pelottaa itseänne. Samoin te, miehet, eläkää vaimonne kanssa ymmärtäväisesti, muistaen, että hänJatka lukemista ”Yksipuolisesta kuuliaisuudesta molemminpuoliseen kunnioitukseen”