Ei armoa ilman totuutta – eikä päinvastoin

Se, että Jumala kirkkaudessaan puhuttelee ihmistä ja pyytää häntä riisumaa kengät edessään, on armoa. Se että Hän osoittaa sen, missä olemme rikkoneet, on armoa. Se että Hän tarjoaa puhdistusta, on armoa. Se että Hän nostaa kirkkautensa edessä maahan kumartuneen, on armoa. Ilman tuota armoa emme kestäisi Hänen kirkkautensa edessä.

Käsittämätön ja määrittelemätön armo

Paavalin kirje Efesolaisille puhuu äärettömän rikkaasta armosta. Kyseisessä asiayhteydessä sana vahvistaa toistaan: Sana, jota kohdassa käytetään kuvaamaan äärettömyyttä on υπερβαλλω [huperballoo], joka tulee sanoista ´yli´ ja ´heittää´. Kysymys on jostakin, mikä ylittää villeimmätkin odotukset. Sana, joka on käännetty rikkaaksi tarkoitta myös ´yltäkylläisyyttä´ ja ´täyteyttä´. Jumalan armo ylittää yltäkylläisyydenkin. Armo on ääretön. Yhtä lailla kuin emmeJatka lukemista ”Käsittämätön ja määrittelemätön armo”

Mahdollisuus

Siinä sanomaa sinulle tai minulle, kun joku päivä tekisi mieli rypeä itsesäälissä ja kovasti väittää, että Jumalakaan ei mitään voi tilanteelle, johon olemme joutuneet (tai itsemme saattaneet). Kyllä, kyllä Jumala voi. Mitä vastaat, kun Hän kysyy: ”Mitä sinä tahdot, että minä sinulle teen?” Seuraava YouTube -linkki pukee sanoiksi minua sitkeästi puhutelleen teeman: Tappioista voi nousta,Jatka lukemista ”Mahdollisuus”