… mutta Jumala…

Kerta kerran jälkeen katselen huikeaa, Paavalin sanoillaan maalaamaa kuvaa Jumalan kokonaisvaltaisesta ja valtavasta (ja tämä ei ole fraasi!!!) pelastuksesta. Kuvassa on kovasti kontrastia, kuten kuolemaa synteihin. Ei mikään muotisana. Kuitenkin todellista totta. Poikkeaminen Jumalan suunnitelmasta vie harmaalle alueelle, pois siunauksesta, pois voimasta. – Tästä kokemusta on itsellänikin riittämiin. Ei sellaisesta, josta keltaisen lehdistön lööpit räjähtäisivätJatka lukemista ”… mutta Jumala…”

651. Paljon porua, vähän villoja (osa 3) – Sivujuonneko?

Ei tosiaankaan se, että kirjoittaa, saarnaa, opettaa, lukee, vaan että tekee Taivaan Isän tahdon, se ratkaisee oman sydämen asenteemme Herramme edessä ja myös elämämme kestävän hedelmän.

Ihan sama – sanoi Paavalikin

Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. (Gal. 5: 1) Galatalaiskirjeen taustalla pilkistää ensimmäisten kristittyjen keskuudessa vellonut keskustelu siitä, pitikö ei-juutalaisten kristinuskoon kääntyneiden noudattaa juutalaisia tapoja ja jos piti, mitä niistä. Apostolien teoissa mainittu nk. Jerusalemin kokous tuli siihen johtopäätökseen, että ei-juutalaisilta odotettiin pelkästään epäjumalille uhratun lihan sekä sellaisen lihan välttämistä,Jatka lukemista ”Ihan sama – sanoi Paavalikin”

Epämääräinen roskaoloko normi?

Luin sairaalloisen oloise blogikirjoituksen How to beat People up without even touching them . Kirjoituksen ohessa oli yhtä puhutteleva kuva. Siinä kirkkovieras toteaa vierustoverilleen: ”– Saarnaaja saa minut tuntemaan itseni roskaksi. Koska olen kirkossa ja hän lainaa Raamattua, sen täytyy olla ok.” Olen törmännyt samaan ilmiöön meidän suloisessa suomalaisessa hengellisyydessä. Kirjoitin taannoin artikkelin Uudistuksen asiayhteys  ”OlenJatka lukemista ”Epämääräinen roskaoloko normi?”

Lohdutus

Hengellisessä kentässä siipeensä saaneita ihmisiä kuunnellessani kuulen liian monta kertaa sen, että ei – yksinkertaisesti ei – voi luottaa. Ensin tämän siipeensä saaneen luottamus on petetty yhteisössä, johon hän luottanut. Seuraavaksi etsiessään jota kuta joka suostuisi kuulemaan hänen hätänsä ja kipunsa, joko sellaista ihmistä ei löydy tai sitten löytyy ”mestaroija”, joka tarjoaa lääkkeeksi ihan vääriäJatka lukemista ”Lohdutus”

Jumalan käsissä asiat saavat toisen suunnan

Olen aiemminkin viitannut Kathyyn, joka pukee rukouksen (ehkä joku näkee rukouksessa myös profetiaa) laulun muotoon. Tässä tämänpäiväinen lohdutuksen ja rohkaisun sana ”jollekin”: Ihmiset ovat yrittäneet upottaa sinut, murskata sinut ja tuomita sinut. Ainoa, mitä he ovat halunneet, on syyttää sinua siitä, mitä olet sanonut (tehnyt). Tule ulos ihmisten oikeudesta ja tule minun tuomittavakseni. Sanoja lukiessaniJatka lukemista ”Jumalan käsissä asiat saavat toisen suunnan”

Pääsiäisen förskottia (Osa 1/2)

Tämä jae nimenomaan on omiaan johtamaan meidät pois ressukoittelusta tai voivottelusta meidän syntisyytemme suhteen. Hei, haloo, kristitty, Kristuksen omana syntiongelma(si) on ratkaistu. Sinun tai minun ei tarvitse enää tuijottaa syntisäkkimme suulta ja voivotella taakkamme painavuutta, säkkimme mustuutta. Synti(säkki)ongelma on ratkaistu ristinkuolemassa ja pääisäisaamun riemussa. Kristus on sovittanut sinun ja minun syntini. Tekstini taitaa olla pääsiäisenJatka lukemista ”Pääsiäisen förskottia (Osa 1/2)”

Surullinen olo…

Jos olisimme ihmisinä ja kristittyinä kypsiä, uskaltaisimme tunnustaa sokeat pisteemme, kipukohtamme ja syntimme – ja saisimme armon avuksemme oikeaan aikaan. Mutta kun emme näe – sen takia (näin Jeesus asian ilmaisi) syntimme pysyy. Emme tajua parannuksen tarvettamme! Usein yhteisöissämme on sama vika; emme pääse eteen päin, kun emme suostu Kristuksen parannettaviksi.