…Ups,…ei ne olleetkaan mitään pikkukillinkejä

Muutamien killinkien kanssa oppilaiden edessä seisoessani minun oli todettava, että heidän edessään on vain kalpea kuva siitä, miten suuri Jumala on ja miten mittaamattomat ovat Hänen rikkautensa ja lahjansa.

Kun Jumala vie kivun lähteille

Tämän nuotion on ”pakko” muistuttaa Pietaria siitä, hetkestä kun hän kielsi Jeesuksen ”hiilivalkealla”. Leivät ja kalat puhuttelevat varmasti Jeesuksen yliluonnollisista mahdollisuuksista viitaten ruokkimisihmeeseen ja yhtä lailla Jeesuksen konkreettiseen huolenpitoon.

919. Entä jos sittenkin luottaisin?

Originally posted on Elämäni kuvat:
Vain yhdet jäljet Ihmiselämän kysymykset vievät oikeasti ”pienelle paikalle” – jopa sanattomaksi. ”Miksi minun elämässäni on niin hirvittävästi vastamäkiä? Eikö tämä koskaan lopu?” Nuo kysymykset ovat varmasti miedommasta päästä silloin, kun ihminen on tiukoilla elämänsä – ja Jumalankin edessä. ”Missä on Jumala minun elämässäni?” Ehkä vertaus kaksista jalanjäljistä…