Prostration or Inspiration? – Lamaannus vai innoitus?

Years ago I write an article ”Don´t cuss darkness,but invite light to you” – Vuosia sitten kirjoitin artikkelin ”Älä manaa pimeyttä, vaan kutsu valo kylään”.

For years I have opened my computer at mornings – not to read news or forums, but to read subscriptions from ministers and teachers who share encouraging and uplifting words. – Vuosien ajan olen avannut aamulla tietokoneeni – en suinkaan lukeakseni uutisia tai keskustelufoorumeita, vaan lukeakseni sananjulistajilta tai opettajilta tilaamiani uutiskirjeitä, joissa on rohkaisevia ja nostattavia sanoja.
Some one may say, that these ministers and teachers are sharing sugar coated words. – Joku voi sanoa, että nämä julistajat ja opettajat jakavat sokerikuorrutettuja sanoja.
They would wake people up and paint the picture of this time. – Heidän pitäisi herätellä ihmisiä ja piirtää ajan kuva.

Perhaps. – Ehkä.

Perhaps not. – Ehkäpä ei.

Why? – Miksi?

We see all of this picture of this time by reading news, opening tv (by the way, I haven´t one) or radio. – Me näemme kaiken tästä kuvasta, kun luemme uutisia, avaamme tv:n (muuten, sellaista minulla ei ole) tai radion.

But have we forgotten what Jesus said about this?-  – Olemmekohan unohtaeet, mitä Jeesus sanoi tästä kaikesta?

When you see this happening lift up your heads…Kun näette tämän kaiken tapahtuvan, nostakaa päänne…

Lift your head up! – Nosta pääsi ylös!
Don´t stop working! – Älä lopeta työn tekemistä!

We need to be energetically at work for the One who sent me here, working while the sun shines. (Joh 9: 4a, MSG) – Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. (Joh 9: 4a)

I know many Christians who are pressing to the end of this verse. – Tiedän monia kristittyjä, jotka kiinnittävät huomion jakeen loppuun.:

 When night falls, the workday is over. – Tulee yö, jolloin kukaan ei voi työtä tehdä.

BUT Jesus haven´t said His message to the very end Jesus continues by saying. – MUTTA Jeesus ei ole sanonut sanottavaansa loppuun, Jeesus jatkaa sanomalla:

For as long as I am in the world, there is plenty of light. I am the world’s Light. — Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.

Now is day, not night, yet! – Nyt on päivä, ei suinkaan vielä yö!

All authority in heaven and on earth has been given to me. Therefore go and make disciples of all nations, baptizing them in the name of the Father and of the Son and of the Holy Spirit, and teaching them to obey everything I have commanded you. And surely I am with you always, to the very end of the age. —

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.

We have Jesus here. – We have Light here. – Meillä on Jeesus täällä. Meillä on valo täällä.

It is time to continue taking care of His businesses. – On aika jatkaa Hänen asioidensa tekemistä.
Doing as Jesus did. – Tehden niin kuin Jeesus teki.
My challenge to you: Start to read the Bible from this perspective. – Haasteeni sinulle on: Aloita lukemaan Raamattua tästä näkökulmasta.

What Jesus did? What does that speak to me/you? How do we fulfill His Great Commanment? – Mitä Jeesus teki? Mitä se puhuu minulle/sinulle? Miten voimme täyttää Hänen suuren käskynsä (lähetyskäsky)?

And once more:

Don´t let storm clouds and worrying news to prostate you! Let those inspirate you to find the way to spread Light, as Jesus did! – Ja vielä kertaalleen: Älä anna myrskypilvien ja huolestuttavien uutisten lamauttaa sinua, vaan anna niiden innoittaa sinua – löytämään tien levittää valoa,niin Jeesus teki!

Prostration or Inspiration? – Lamaannus vai innoitus?

Years ago I write an article ”Don´t cuss darkness,but invite light to you” – Vuosia sitten kirjoitin artikkelin ”Älä manaa pimeyttä, vaan kutsu valo kylään”.

For years I have opened my computer at mornings – not to read news or forums, but to read subscriptions from ministers and teachers who share encouraging and uplifting words. – Vuosien ajan olen avannut aamulla tietokoneeni – en suinkaan lukeakseni uutisia tai keskustelufoorumeita, vaan lukeakseni sananjulistajilta tai opettajilta tilaamiani uutiskirjeitä, joissa on rohkaisevia ja nostattavia sanoja.
Some one may say, that these ministers and teachers are sharing sugar coated words. – Joku voi sanoa, että nämä julistajat ja opettajat jakavat sokerikuorrutettuja sanoja.
They would wake people up and paint the picture of this time. – Heidän pitäisi herätellä ihmisiä ja piirtää ajan kuva.

Perhaps. – Ehkä.

Perhaps not. – Ehkäpä ei.

Why? – Miksi?

We see all of this picture of this time by reading news, opening tv (by the way, I haven´t one) or radio. – Me näemme kaiken tästä kuvasta, kun luemme uutisia, avaamme tv:n (muuten, sellaista minulla ei ole) tai radion.

But have we forgotten what Jesus said about this?-  – Olemmekohan unohtaeet, mitä Jeesus sanoi tästä kaikesta?

When you see this happening lift up your heads…Kun näette tämän kaiken tapahtuvan, nostakaa päänne…

Lift your head up! – Nosta pääsi ylös!
Don´t stop working! – Älä lopeta työn tekemistä!

We need to be energetically at work for the One who sent me here, working while the sun shines. (Joh 9: 4a, MSG) – Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. (Joh 9: 4a)

I know many Christians who are pressing to the end of this verse. – Tiedän monia kristittyjä, jotka kiinnittävät huomion jakeen loppuun.:

 When night falls, the workday is over. – Tulee yö, jolloin kukaan ei voi työtä tehdä.

BUT Jesus haven´t said His message to the very end Jesus continues by saying. – MUTTA Jeesus ei ole sanonut sanottavaansa loppuun, Jeesus jatkaa sanomalla:

For as long as I am in the world, there is plenty of light. I am the world’s Light. — Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.

Now is day, not night, yet! – Nyt on päivä, ei suinkaan vielä yö!

All authority in heaven and on earth has been given to me. Therefore go and make disciples of all nations, baptizing them in the name of the Father and of the Son and of the Holy Spirit, and teaching them to obey everything I have commanded you. And surely I am with you always, to the very end of the age. —

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.

We have Jesus here. – We have Light here. – Meillä on Jeesus täällä. Meillä on valo täällä.

It is time to continue taking care of His businesses. – On aika jatkaa Hänen asioidensa tekemistä.
Doing as Jesus did. – Tehden niin kuin Jeesus teki.
My challenge to you: Start to read the Bible from this perspective. – Haasteeni sinulle on: Aloita lukemaan Raamattua tästä näkökulmasta.

What Jesus did? What does that speak to me/you? How do we fulfill His Great Commanment? – Mitä Jeesus teki? Mitä se puhuu minulle/sinulle? Miten voimme täyttää Hänen suuren käskynsä (lähetyskäsky)?

And once more:

Don´t let storm clouds and worrying news to prostate you! Let those inspirate you to find the way to spread Light, as Jesus did! – Ja vielä kertaalleen: Älä anna myrskypilvien ja huolestuttavien uutisten lamauttaa sinua, vaan anna niiden innoittaa sinua – löytämään tien levittää valoa,niin Jeesus teki!

Pelokas, pettynyt ja penseä pudokas?

Tänä aamuna luin Sefanjan kirjaa, kolmannen luvun loppua, jakeita 14-20.

Kohta puhuu Jumalan lupauksista omasta maastaan karkotetulle, alaspainetulle ja häpeää kantavalle Jumalan kansalle. Kohta on lupaus takaisinpaluusta, pelon kaikkoamisesta, uudistumisesta Jumalan rakkauden aikaansaannoksena, kunnian (tai nimen) paluusta.

Narsismin ja sen hedelmän kanssa tekemisiin joutuneena, peilasin sanoja narsistin/narsismiin taipuvaisen kynsiin joutuneen näkökulmasta.

Löysin aiheesta kirjoituksen

Kirjoittaja näkee narsismin takana koteloituneen häpeän. Siinä voikin piillä syy siihen, miksi narsisti haluaa säilyttää kasvonsa. Hän inhoaa epäonnistumista eikä halua joutua naurun alaiseksi.

Jos ilmassa leijuu epäonnistumisen uhka, narsisti todennäköisesti sysää joko tehtävän tai syyn jonkun muun niskaan. Hän voi myös tietoisesti yrittää saada toisen/toiset näyttämään huonoilta, jotta itse heidän rinnallaan näyttäisi onnistuneelta. Aiheesta olen kirjoittanut Tumpeloita kehiin johtamisen mallina -artikkelissani.

Häpeän syyttä suotta painamille Sefanjan kirjaan kirjoitettu Jumalan lupaus tekee hyvää:

Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

Minä otan päältäsi häpeän kuorman —

Kaikkialla missä he ovat kantaneet häpeää, minä nostan heidät kunniaan.

Kunniaan nostaminen voidaan vapaasit kääntää myös nimen palauttamiseksi.

Minä käännän teidän kohtalonne, te saatte nähdä sen omin silmin, sanoo Herra.

Kohtalolla ei ole tässä mitään tekemistä kohtalouskon ja elämän heiteltävänä olemisen kanssa. Englanninkielisistä käännöksistä monet kääntävät kohdan sanalla ´captivity´ ts. vankeus (vankeuteen vietyinä oleminen).

Samalla tavoin Psalmi 126 lupaa

Kun Herra käänsi Siionin kohtalon (engl. captivity, vankeus, viitaten pakkosiirtolaisuuteen),
se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua
ja riemu kajahti huuliltamme.
Silloin sanoivat vieraat kansat:
”Suuret ovat Israelin Herran teot!” Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita.Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme  (engl. captivity, vankeus, viitaten pakkosiirtolaisuuteen)
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät,
ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.

Silloin jos narsisti/narsismiin taipuvainen on pesiytynyt hengelliseen yhteisöön, hän saa aikaan siellä tavalla tai toisella hengettömän sotkun.

Oikeastaan tuollaisen yhteisön tunnistaakin ajan kuluessa siitä, että sen ympärillä alkaa olla enemmän tai vähemmän pudokkaita, niitä jotka ovat yhteisöstä jääneet syrjään. Kysymys ei ole ensisijaisesti kylmyydestä tai penseydestä, jolla yhteisössä mieluusti asia selitetään, vaan siitä että pudokkaat on tavalla tai toisella pakotettu pesän reunan yli. ”Kylmyys” ja ”penseys” voi olla heijastusvaikutus koetusta kaltoinkohtelusta joko suoraan pettymyksen seurauksena tai koko ruljanssin aiheuttamana väsymyksenä.

Tämä kylmyys ja penseys ovat eri asioita kuin narsistinen omahyväisyys, joka ei mitään tarvitse. Pudokkaan ”kylmyys” ja ”penseys” eivät saa Herraakaan kivahtamaan, vaan rakastamaan. Herra tietää, että rakkaus on tie kylmissään ja erillään värjöttelevän pudokkaan sydämeen – ja eheyteen: pelokkaan, pettyneen ja ”penseän” pudokkaan kanssa on voimallinen Jumala, Jumala joka auttaa.

Vuosien mittaan minulle on välittynyt kuva siitä, että ajattelemme, että Jumala iloitsee voittojemme keskellä. Sefanja piirtää eteemme toisenlaisen kuvan:

Herra on pelokkaan ja luovuttamaisillaan olevan kanssa sanoen:

Älä pelkää Siion, älä anna kättesi hervota.

Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

God is not afraid of Dark – Jumala ei pelkää pimeyttä

amoilla minuuteilla kuin minä väsäsin kuvallisia ajatuksia siitä, miten Jeesus on läsnä suurimmassa pimeydessä, myrskyssä tai surussa, oli Debbie Alaskassa julkaissut omia ajatuksiaan. – Jos taidat englantia, ole hyvä ja lue suoraan hänen blogistaan! – Debbien blogi muutenkin näyttää tutustumisen arvoiselta. Raikas ja selkeä sekä ulkoasultaan, että hengellisyydeltään.

A bit funny, but in those very moments when I tried to put in words about the fact, that Jesus is even in greatest darkness, biggest storm or deepest sorror, there was Debbie in Alaska writing in the same item. Here you find the link to her blog. – I think Debbies blog is very good for visit. Clear in its appearance and spirituality as well.

 

Pimeys ei ole minulle vieras. Elän siinä. Aina joulukuussa valo katoaa. Asuminen Alaskassa on kuin asuisi pimeydessä silloin, kun päivä on lyhimmillään.  Valo niukkenee. Opimme selviytymään etsiytymällä valoon. Jotkut käyttävät kirkasvalolamppuja torjuakseen sielussa kasvavaa pimeyttä talvikuukausina. Toiset varmistuvat siitä, että pääsevät ulos päivällä, kun meillä on edes vähän valoa. Jotkut elävät sen toivon varassa, että heinäkuussa valo ei lopu.

Pimeys ei ole minulle vieras. Olen elänyt siellä. Mielen luhistumisessa. Sydänsurussa. Hylkäämisessä. Viha ja vihaiset sanat ovat kiduttaneet sieulua. Paniikkihäiriö. Masennus. Olen huomannut, että ainoa tapa selviytyä sielun pimeydestä on etsiä Valkeutta.
Edes pimeimmät hetkemme eivät ole pimeitä Jumalalle. Hän tietää, mitä ne sisältävät. Hän tietää kivun, jonka ne aiheuttavat. Meidän Jumalamme ei pelkää pimeyttä. Juuri pimeydessä Hän tekee parasta työtään. Kaiken jälkeen Hän on Mestaki, joka käyttää pimeää kuolemantäyteistä hautaa tuodakseen esiin valon ja pelastuksen. Pimeys ei ole mitään maailman Valolle.  Hän tietää, että hylkääminen voi koitua lunastukseksi ja sydänsurut syväksi parantumiseksi. Kipu tekee tietä tarkoitukselle. Ei ole sellaista pimeyttä, johon Hän ei voi tuoda valoa.
Viimeisimpänä vuotena olen oppinut, että pimeimpinä hetkinämme Hän tekee työtään. Kun elämä hajoaa, Hän on jo koonnut palaset. Ehjäten minut. Missä mustasukkaisuus ja kriittisyys on tuhosi, Hän sanoi helliä sanoja nostaakseen minut ylös ja viedäkseen minut pikkuisen eteenpäin. Hän jätti tien varrelle odottomattomia siunauksia.
Mitätöinti? Tekee sijaa Hänen täyteydelleen.
Kokemus pimeästä? Se saa Hänet loistamaan kirkkaammin.
Oletko pimeydessä? Ripustaudu Ainoaan, joka ei koskaan pelkää pimeyttä

Ilman vahaa

Edellisessä kirjoituksessani viittasin ”menestystraumani taustaan” siihen, että puhuttiin oikeasta asiasta väärässä asiayhteydessä tai väärästä lähtökohdasta (lausuttuna). Esimerkkinäni oli toteamus: ”voittovoimassa”.

Totesin:

Minulta vei aikaa sen ymmärtäminen, mikä ero on itkun, kivun ja vaikeuksien peittämisellä (hymyyn, ylistykseen, jne.) ja sillä, että katsoo olosuhteita rohkeasti silmästä silmään ja iloitsee ja ylistää niiden keskellä katsoen Kristukseen, joka on Voittaja.

Peittämisessä on kysymys epäaitoudesta: en ole sitä, mitä sanon olevani. Epäaitous ei paljastu aina heti – mutta kun se paljastuu, se jättää olon varsin ontoksi ja hämmentyneeksi: Kysyn, mihin voin luottaa, kun en edes aidon nimellä kulkevaan.

Viime sunnuntaina kuulin mielenkiintoisen saarnan, joka pohjautui Filippiläiskirjeen 1. lukuun, muun muassa seuraaviin jakeisiin:

Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää ja tuottaisitte Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus.

Puhuja kiinnitti huomion sanaan, jota käytetään joissain englanninkielisissä ja ennen muuta latinankielisessä Uuden testamentin käännöksessä puhtaudesta ´sincere´. Latinasta käännettynä se on ilman vahaa.

Sanan taustalla on Raamatun ajan saviruukku. Ruukuntekeminen ei aina mennyt suunnitellusti. Ruukkuun saattoi tulla särö. Jos ruukuntekijä/myyjä, oli rehellinen, hän laittoi ruukun pirstaleiksi ja käytti uuden ruukun raaka-aineena; jos ruukuntekijä/myyjä oli epärehellinen, hän laittoi vahaa halkeamaan. Aluksi ruukku näytti ehjältä, mutta heti lämmön kanssa tekemisiin joutuessaan, vaha suli pois ja halkeama paljastui. Aidosti ehjän ruukun vakuustodistuksena oli pahjaan painettu sana ´sincere´. Tämä luonnollisesti heijastui myös ruukun hintaan.

Ilman vahaa. Aito. Tämä on pyörinyt mielessäni viime päivät. Ja se, kuinka lämpö paljastaa vahan, halkeaman paikkaajan.

Vahan sulaessa ja halkeaman/halkeamien paljastuessa on ostajan olo pettynyt. Niin oli itsellänikin pettynyt olo, kun tajusin, että osa siitä, mitä minulle markkinoitiin aitona uskona, ei kestänyt lämpöä. Luulin asiaa perinjuurin aidoksi/oikeaksi, mutta se ei sitä ollut – ja olin äärettömän pettynyt. Ruukkuihin ja ruukkukauppiaihin. Uskoon ja kaikkeen, mitä se piti sisällään.

Vasta vähitellen minulle on hahmottunut ajatus siitä, että on aitoa, vilpitöntä uskoa – ja on niitä, joilla hyvän asiankin kanssa on ketun häntä kainalossa. Ja pääasia on, että on aitoa, vilpitöntä uskoa.

Juuri tällaisessa asiayhteydessä Paavali kirjettään kirjoittaa. Hänelle tärkein asia oli rukoilla Filippin kristittyjen puolesta, että
– heidän rakkautensa kasvaisi ja
– yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että
– he osaisivat erottaa, mikä on tärkeää,
– säilyisivät puhtaina ja moitteettomina odottaessaan Kristuksen päivää ja
– tuottaisivat Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus.

Kysymys oli tärkeimpään keskittymisestä, aitona/puhtaana säilymisestä ja hedelmän kantamisesta.

Paavali tiedosti sen, että kaikilla julistajilla ei ollut puhtaat jauhot pussissa: Osa julisti kateudesta ja riidanhalusta, osan lähtökohta oli juonittelu ja Paavalille murheen tuottaminen.

Paavalin kirjeitä tunteva tietää hänen intohimonsa: seurakunnan kaikinpuolinen hyvinvointi ja (puhtaan) evankeliumin julistaminen. Hän hyvin suorasanaisesti varoitti julistajista, jotka olivat ”ongelmantekijöitä”. Miten ihmeessä hän kirjoittaa Filippiläisille ihan toisin?

Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei.

Voisivatko avainsanat olla seuraavassa:

Minulla on vastedeskin aihetta iloita, sillä tiedän, että teidän rukoustenne tähden ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla tämä kaikki kääntyy parhaakseni.

Ei Paavalille ollut yhdentekevää, miten asiat seurakunnassa ovat:

Teidän on vain käyttäydyttävä Kristuksen evankeliumin arvoa vastaavalla tavalla. Pääsenpä itse käymään luonanne tai en, toivon saavani kuulla, että te pysytte lujasti samanhenkisinä ja taistelette yksimielisesti evankeliumin ja uskon puolesta antamatta vastustajien säikyttää itseänne. Se on heille Jumalan antama osoitus siitä, että heitä odottaa kadotus mutta teitä pelastus. —

Kaikenkarvaisia vipeltäjiä tuli ja meni; Filippin kristittyjen ydintehtävä oli pysyä Kristuksessa. Niin Paavali oli oppinut tekemään. Se oli hänen rohkeutensa salaisuus:

Odotan ja toivon hartaasti, että en joudu millään tavoin häpeään vaan voin nyt niin kuin aina ennenkin olla rohkea ja tuottaa kunniaa Kristukselle, jäänpä sitten eloon tai kuolen. Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto.

773. Entäs, kun höyhenet pölisevät?

J.K. Gressett on kirjoittanut miehestä nimeltä Samuel S. Scull. Tämä oli asettunut Arizonaan perheensä kanssa.

Eräänä yönä iski valtava myrky. Satoi vettä ja rakeita. Tuuli kovasti. Aamun sarastaessa Samuel tunsi itsensä pelokkaaksi ja huonovointiseksi mennessään kartoittamaan menetyksiään. Rakeet olivat lyöneet puutarhan maahan ja myrsky oli vienyt osan talon katosta; kanala oli tiessään ja kuolleita kanoja oli ympäriinsä. Tuhoa ja menetystä oli kaikkialla.

Samaan aikaan, kun Samuel seisoi mykistyneenä ihmetellen sotkua ja äimistellen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, hän kuuli jotain kanalassa olleen lautakasan päältä. Kukko kiipesi lautakasaa, kunnes tavoitti korkeimman kohdan. Vanha kukko oli litimärkä. Suurin osa sen höyhenistä oli tipo tiessään. Siitä huolimatta, kun aurinko tuli esiin taivaanrannan takaa, se räpäytti höyhenettömiä siipiään ja kiekui ylväästi.

Tarinan oheen oli liitetty kysymys: Miksi kukko kiekui?

Luonnollinen vastaus on se, että kiekuminen on osa kukon luontoa. Kukko kiekui olosuhteista huolimatta.

Aivan niinkuin kukko kokosi itsensä ja nousi korkeimmalle paikalle kiekumaan luontonsa tähden, kristitty voi ylistää tuultenkin tuiverruksessa toivon tietoisuuden tähden:

Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8: 37-39)

Tässä elämässä voi tuuli tuivertaa ja höyhenet pölistä. Mutta mikään ei erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

752. Piilosta pelastajaksi – From Hiding Place to Hero

Herra on kanssasi, sinä urhea soturi! /The Lord is with you, you mighty man of [fearless] courage.

sanoi enkeli Gideonille/ the angel said to Gideon.

Et oo tosissas!/ You are kidding

sanoisi aikamme nuori mies vastaavassa tilanteessa/ would say a young man in a similar situation in the year 2014.

Gideonin kutsumuksen ei niin hohdokkaat ja voimantäyteiset alkuaskelet omin sanoin.(Voit lukea koko tarinan Tuomarien kirjan 6. luvusta) / First steps of Gideon´s calling weren´t full of courage or glamour. (You may read the whole story in Judges 6)

Gideon oli midianilaisten – juuri niiden, joiden käsistä hänen piti israelilaiset pelastaa – pelossa viinikuurnassa puimassa viljaa. Gideon näki itsensä vähäisimpänä suvustaan. Gideonilla oli enkelin kanssa keskustellessaan päällimmäisenä sama kysymys kuin (uskon, että) monilla meillä, kun näyttää siltä, että Jumala ja Hänen apunsa loistaa poissaolollaan – Gideon was beating wheat in the winepress to hide it from the Midianites. And this is how Gideon saw himself, his possibilities to fullfill the calling given by Lord: my clan is the poorest in Manasseh, and I am the least in my father’s house. Oppression, fear and depression caused by Midianities was the background of words by Gideon:

Jos sinä, Jumala, olisit ollut meidän kanssamme, emme olisi tässä pulassa. /O sir, if the Lord is with us, why is all this befallen us? And where are all His wondrous works of which our fathers told us, saying, Did not the Lord bring us up from Egypt?

Enkeli sanoo Gideonille neljä tärkeää asiaa. – The angel says four important keys to Gideon:

1. Käytä sitä voimaa, joka sinussa on.- Go in this your might.

Mene ja pelasta Israel midianilaisten käsistä. – You shall save Israel from the hand of Midian.

3. Minä lähetän sinut. – Have I not sent you?!

4. Kun minä olen sinun kanssasi, sinä kukistat midianilaiset, aivan kuin vastassasi olisi yksi ainoa mies. – Surely I will be with you – and you shall smite the Midianites as one man.

Kysymys ei ollut Gideonin lähtökohdista. Vähäisyydestä ja tuntemattomuudesta viis. Jumala käski Gideonia käyttämään sitä (voimaa, kykyä), mitä hänellä oli. Jumala käski menemään (liikkumaan (eteenpäin), kävelemään, menemään) ja pelastamaan israelilaiset. Gideon kykenisi tähän, koska Jumala oli lähettänyt (myös ´tuonut esiin´) hänet. Jumala oli Gideonin kanssa. Gideon tulisi näkemään, kuinka Jumalan antama lupaus täyttyisi. – This wasn´t about the background of Gideon. It may bee poorest, weakest, most impossible answer to the realities in the mid of oppression by Midianities. Lord commanded Gideon to go in that might (strength, power, ability) which he had. Lord commanded Gideon to go (to move, go forth) and save Israel. Gideon would do that, because Lord had sent him. Gideon would fullfill his destiny and calling.

Gideonin oli mentävä ”siinä voimassaan”. Siinä kaikki. – Gideon would have to go in that might (which he had). Thats all.

Kysymyksiä Sanan äärellä. Jatkan seuraavassa kirjoituksessani samojen kysymysten pohtimista Gideonin näkökulmasta sellaisena kuin ne Raamatun lehdiltä avautuvat. Huomaa, että vastaukset eivät ole ”oikein” tai ”väärin”, vaan ne ovat sinun/minun vastaus kysymykseen. Huomaa myös, että kysymysten lopussa on ”other”, vapaa tila sinun omalle vastauksellesi. Painamalla ”Vote” saat vastauksesi ihmisten ilmoille! – Some questions including the matter at hand. I will continue handling this item, as it is opening through Gideon´s story, in my next article as well. Notice: There isn´t ”right” or ”false” answers in this matter, but answers of mine or yours. You may also find a place for your own opinions when you click ”other”. By pressing ”vote” you may get us to know your answer.