Masentunut morsian?

Me lyömme niin helposti vaatijan nyrkillä masentuneen oveen. (Lea Krantz, Masentunut morsian)

Jeesuksen suhtautuu aivan eri tavoin:

– Masentuneen morsiamen ovella seisoo kuitenkin ylkä, joka on täynnä hienotunteisuutta, olosuhteet ja niiden aiheuttaman uupumuksen huomioonottavaa rakkautta.

– Hänen rakkautensa on kartoittanut masentuneen morsiamen koko historian, ja hän tietää kaiken, jopa sydämen syytökset hän tuntee.

Eikä hän vaadi tai kovistele.

Gasellin kaltaisena, täynnä herkkää ja lempeää rakkautta, hän katsoo sisälle sydämeen, niin syvälle, että synnin kahleet katkeavat, kylmyys ja välinpitämättömyys katoaa. (Lea Krantz, Masentunut morsian)

Jeesus koskettaa kaikkia niitä elämän osa-alueita, jotka tarvitsevat Hänen kosketustaan ja hoitoaan.

Välttämättä ei ole kysymys masentuneen henkilökohtaisesta synnistä. Masennuksen alkulähteet voivat löytyä siitä, että masentunutta on haavoittanut joku toinen. Tähän pätee sama: (Tuon toisen) synnin aiheuttamat kahleet katkeavat. Jeesuksella on taito erottaa nämä ”kaksi syntiä” toisistaan.

Hengellisen väkivallan seurauksia yhdistää usein eritasoinen masennus. Aiheesta olen kirjoittanut muun muassa Pelon lähteiltä Jumaan rakkauteen 

Vaatijan nyrkki kolahtaa liian usein uupuneen oveen; pitäisi luottaa ja ylistää, ei pelätä tai varoa, koska täydellinen rakkaus karkoittaa pelon…  Jos et osaa elää rakkaudessa ja vapaudessa, elämässäsi on jotain vialla, muuten pelkosi olisi ja pysyisi poissa…

Artikkelissani kirjoitan muun muassa:

Ei ole irtaantuneen vika, jos tämä ei koe (Jumalan) rakkautta sen vuoksi, että hänen saamansa kuva Jumalasta on saanut iskuja hänen kokemustensa vuoksi.

… ja jatkan:

Kun sellainen ihminen, joka on kokenut kovia elämässään, kokee kauttamme Jumalan rakkautta, on hän varsin todennäköisesti voitettu Jumalalle. Hänen petetty luottamuksensa on voitettu takaisin. Hänen uskonsa on voitettu takaisin.

Pelko väistyy. Luottamus ihmisiin ja Jumalaan palaa. Rohkeus palaa.

Kirjaimellisesti sanotaan (että rakkaus) ´heittää (pelon) ulos´ {kr. βαλλω [balloo] ja εξω [exoo]}.

Ihminen on löytänyt Jumalan rakkauden luo.

Silloinkin, kun…

thought”Minä olen sinun kanssasi”, sanoo Herra.

Eheytymisen polkuja

Julkaistu alunperin http://www.miehikkalanhelluntaisrk.fi

Minä olen sinun kanssasi,kun virtojen poikki,
ne eivät tempaa sinua mukaansa,
kun astut tulen lävitse, sinä et pala
eikä liekki sinua polta. Jes. 43: 2,3

JUmalan lupaus.jpg

View original post

Major battles will produce greater victories – Suurimmat taistelut tuovat suurimmat voitot

After spending a week at our farm I came back to my home here in Southern Finland and stopped to read many emails. Here is one of those (and I would say a big AMEN to this!) – Vietettyäni viikon palasin Etelä-Suomen kotiin ja pysähdyin lukemaan lukuisia sähköposteja. Tässä yksi niistä (ja sanon siihen äänekkään aameneni!):

The Lord has been showing me that there are many people in the body of Christ who are going through major battles in their lives, but He wants you to know that these battles will produce greater victories than you have ever known if you don’t quit. If you look back in hindsight of all the trials that you have endured in the past, you will see that you have overcame them all. As you stay focused on the vision that He has for you, and continue to pursue His plan, you will become more than a conqueror through Jesus.

Herra on näyttänyt minulle, että monet Kristuksen ruumiin jäsenet käyvät läpi suurimpia taisteluja. Hän haluaa sinun kuitenkin tietävän, että nämä taistelut tuovat mukanaan suurempia voittoja kuin olet kuvitellut, kunhan et luovuta.

Kun katsot menneiden taistelujesi taakse, näet miten olet selviytynyt kaikista niistä.

Kun pidät katseesi Häneltä saamassasi näyssä ja pyrit Hänen suunnitelmaansa kohti, tulet olemaan (kirjaimellisesti: enemmänkin kuin) voittaja Jeesuksen kautta.

Know the voice of your enemy. He will only come against that which is genuine.

Tunnista vihollisen ääni. Vihollinen on aina aidon perään.

This is my experience as well. – Tämä on myös minun kokemukseni.

Before greatest victories there are major battles. – Suurimmat taistelut ovat ennen suurimpia voittoja.

And in Christ we have victory. – Ja Kristuksessa meillä on voitto.

In the middle of battle we don´t always know or see what that actually mean in our daily lives, but when we trust in Lord we get to know His will, purpose, way and victory.  – Taistelun keskellä emme aina tiedä tai näe, mitä tämä oikein merkitsee, mutta luottaessamme Herraan tulemme tietämään Hänen tahtonsa, tarkoituksensa, tiensä ja voittonsa.

Jumala haluaa antaa sateet elämääsi

Viikonloppuna osallistuin mieheni kanssa konferenssiin Jeesus parantaa ja eheyttää. Konferenssin järjestivät Arken seurakunta Ruotsi/Suomi, Espoon Majakka -seurakunta, Helsingin Cityseurakunta, Toivon Lähde. Konferenssissa puhui Tukholman Arkenin pastoripariskunta Gunnar ja Linda Bergling.

Taustastamme käsin osallistuminen on varsin rohkea veto. Ei meillä ole mitään parantumista tai eheytymistä vastaan, ei myöskään karismaattisuutta vastaan. Ongelma on siinä, että olemme nähneet parantumisen, eheytymisen ja karismaattisuuden alueella kaikenmoista koheltajaa, ja joidenkin koheltajien kädenjälki on ollut kovastikin elämää murentava.

Tilaisuuksissa näimme niin itkua, hiljaista Herran kohtaamista kuin iloakin. - Tässä esimerkki ilosta, joka valtasi ylistysryhmän ennen lauantai-iltapäivän tilaisuutta
Tilaisuuksissa näimme niin itkua, hiljaista Herran kohtaamista kuin iloakin. – Tässä esimerkki ilosta, joka valtasi ylistysryhmän ennen lauantai-iltapäivän tilaisuutta

Kuvaan tuoreeltaan tuntojani lauantaisen rukoustilanteen jälkeen: http://sourcepublication.net/2014/11/02/926-uudelleen-ajattelun-uudelleen-ajattelu/

Kuuntelen mikrofonin takaa virtaavaa elämäni analyysia – ja totean: Nyt puhutaan minulle. Eikä vain puhuta, vaan kosketetaan elämääni: Sen iloja ja suruja, solmu- ja kipukohtiakin – hyvin suoraan.

Eikä minulla ole tarvetta paeta. Olo on niin turvallinen, että voin avautua Herralle ihan semmoisenani. Kukaan ei kysele, haasta, syytä tai kyseenalaista. Rukouspalvelijat pistävät kädet olkapäällen yksi toisensa perään (kolmannen kohdalla lopetin laskemisen) – ja itkun jälkeen viluisen olon jälkeen yksi kiikuttaa huovan peitokseni.

Kahvipöydässä kohtaan menneisyyteni lehtiartikkelissa… juuri sen kipeän ja vääristyneen karismaattisuuden, jonka varjoja ja aiheuttamaa kipua olen juossut pakoon vuosia – ja samalla olen keskellä hoitavaan Pyhän Hengen läsnäoloa. Pitkästä, pitkästä aikaa, sisimmästä virtaa ilo. Kädet kohoavat ylistykseen. Sisimmässä on vapaus.

Katkelma on lauantaisesta kaksituntisesta, josta käytetään nimeä virtaamisrukous. Kaksituntisen alussa Helsingin Arken -seurakunnan johtaja Kristiina Erikoinen selittää virtaamisrukouksen ydinajatuksen: Kyseessä on yhteinen rukous, jossa osanottajat avaavat sydämensä ja ottavat vastaan Jumalalta. Rukouspalvelijat kävelevät salissa ja laittavat kätensä vuoronperään jokaisen osallistujan päälle ja rukoilevat hiljaa osallistujien puolesta. Rukouspalvelijat saattavat myös rukoilla mikrofoniin sen mukaan kuin Pyhä Henki tuntuu johdattavan.

Kaksituntinen ei tunnu ollenkaan pitkältä. Hiljainen rukous ja rukousosuudet mikrofoniin vaihtelevat. Mikrofoniin lausutuista sanoista osa osuu todella oman elämäni ytimeen: iloihin, suruihin, solmuihin ja kipuihin. Rukouspalvelijat viipyvät vierellä eripituisen ajan, hiljaa siunaten. On turvallinen ja hyvä olla.

Osallistumme konferenssissa myös perjantai-illan ja lauantai-iltapäivän ja -illan tilaisuuksiin.

Teen paljon muistiinpanoja – ja samalla tunnustelen ilmapiiriä ja ilmiöitä ympärilläni. Pistän merkille, että julistus on Sanaan nojaavaa – ja Sanan lukemiseen rohkaisevaa. Julistus on Jeesus-keskeistä. Huomaan Berglingien palaavan kerta kerralta ajatukseen siitä, miten tärkeää on tajuta (ja uskoa!), keitä olemme Kristuksessa.

Ammennamme Raamatusta  Jumalan tahtoa elämäämme varten.
Ammennamme Raamatusta Jumalan tahtoa elämäämme varten.

Pohjavirtana konferenssissa tuntuu kulkevan Toivon Lähde -seurakunnan pastorin Martti Immosen lainaus Psalmista 87:

Sinussa ovat minun lähteeni.

Linda Berglingin perjantai-illan teema Syyssateet ja kevätsateet viittaa ”vuodenaikojen” vaihteluun uskovan elämässä: ”Keväällä” kaikki tuntuu nousevan elämään: talous kukoistaa, ratkaisut löytyvät ”tuosta noin vaan”; ”syksyllä” kaikki tuntuu kuolevan käsiin. Molempiin vuodenaikoihin Jumala on luvannut sateensa.

Syyssateessa koetellaan luonne. Syyssateessa Jumala kysyy: Voinko uskoa sinulle sydämeni.

(Silloinkin) Kun kaikki on rikki, Jumalan Sana sanoo:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa.(Ef. 1: 3)

Linda Bergling pursuaa iloa ja (Jumalan) elämää
Linda Bergling pursuaa iloa ja (Jumalan) elämää
  1. Mooseksen kirjan lukuun 10 tallennettu Jumalan lupaus Luvattuun maahan matkaaville israelilaisille piirtää eteemme kuvan Jumalan kansan elämästä, jossa Jumalan kansalle siunaus tulee ylhäältä, ei oman suorituksen ja yrittämisen kautta: yritä, yritä/stressaa, stressaa -tyyliin.

Maa, jonka menette ottamaan omaksenne, ei ole sellainen kuin Egyptin maa, jossa ennen olitte. Siellä te jouduitte omin käsin kastelemaan maata kuin vihannestarhaa aina kun olitte kylväneet siihen siementä. Siinä maassa, johon menette, on vuoria ja laaksoja, ja siellä sateet kastelevat maan. Se on maa, josta Herra, teidän Jumalanne, itse pitää huolta. Ympäri vuoden hän valvoo ja vaalii sitä. Jos te tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille nyt annan, ja jos rakastatte Herraa, Jumalaanne, koko sydämestänne ja koko sielustanne ja jos palvelette häntä, Herra antaa syyssateet ja kevätsateet maahanne ajallaan, niin että voitte korjata viljanne, viininne ja öljynne. Hän antaa myös ruohon kasvaa karjanne laitumille. Teillä on aina kylliksi syötävää.

Jumalan syyssade tulee Jumalan oman elämään, vaikka ympärillä olisi kuinka ahdasta. Linda Bergling viittaa siihen, kuinka Jumala ruokki Eliaa nälänhädän aikana ja antoi Iisakille satakertaisen sadon, yhtä lailla nälänhädän aikana.

Yksinkertaisesti: Herramme on omansa kanssa eikä Hän jätä omaansa yksin tai pulaan.

Lauantai-iltapäivänä julistaa Gunnar Bergling. Mieleeni jää Gunnar Berglingin kertoma, hänen isoäitinsä tarina Kiinasta: Kiinassa olleita länsimaisia lähetystyöntekijöitä pidettiin rikkaina. Vuosittain saapui laivalla rahalähetys, jonka piti riittää vuodeksi. Erään kerran kävi niin, että varkaat saivat vihiä lähetyksestä ja ryöstivät rahat ennen kuin ne saatiin kuljetetuksi lähetysasemalle. Aikana ennen lentopostia (sähköpostista puhumattakaan) kirjeen matka kesti puoli vuotta, samoin vastauskirjeen ts. lähetyssaarnaajien oli selvittävä ilman rahaa vuosi! – Lähetystyöntekijöiden täytyi kertoa seurakunnalle karu totuus: rahaa ei ollut. Oli kuitenkin Jumala ja rukous. Yhdessä rukoillen ja työhön sitoutuen seurakunta lähetystyöntekijöineen kokivat Jumalan avun. Se jos mikä oli todistus Jumalan voimasta niin tuolle seurakunnalle kuin myöhemmin Gunnar Berglingille, joka kuuli isoäitinsä kertovan tarinaa.

Linda Berglingin lauantai-illan julistus pureutuu ajatukseen siitä, kuinka Jeesus parantaa ja Hänen tahtonsa on parantaa. Kerta kerran jälkeen Linda Bergling ottaa esiin jakeita Raamatusta opetuksen tueksi.

Korostus on: Emme me paranna, vaan Jeesus parantaa. Linda Bergling kertoo tarinan Ruotsista, ajalta, jolloin Smith Wigglesworth vieraili maassa. Elettiin aikaa niin Suomessa kuin Ruotsissakin, että uskon takia saattoi joutua vaikeuksiin, jos ei edustanut uskon valtasuuntausta. Wigglesworth joutui putkaan sen takia, että pisti kätensä ihmisten päälle ja rukoili heidän puolestaan. Putkasta vapautunutta Wigglesworthia odotti väkijoukko. Kiertääkseen käsienpäällelaittamisrukousongelman Wigglesworth kehotti ihmisiä itseään laittamaan oman kätensä päälleen ja rukoili heidän puolestaan.

Saimme kuulla myös Arkenin raamattukoulun käyneen Mailan todistuksen siitä, kuinka sisäinen eheytyminen mullisti hänen elämänsä.

Juuri näin!

Herra haluaa vapauttaa meidät uskomaan itseensä!


Käsissä olevassa artikkelissa minulla on ollut tavanomaista suurempi kuvaamisen vaikeus. Edessäni on sivutolkulla muistiinpanoja. Kameroittemme muistikortilla on kasapäin kuvia. Mielessäni on se rauha ja turvallinen olo, jonka aistin tilaisuuksissa. Suosittelen lämpimästi visiittiä, jos sellainen aikatauluusi järjestyy. http://www.arken.fi/Helsinki/Helsinki/Toimipaikan_esittely.aspx

Suosittelen myös Arkenin kustantamia kirjoja. Niistä Hänen haavojensa kautta olemme parantuneet – Kirja sisäisestä parantumisesta on itselläni työn alla. Kirja on tuonut paljon syvyyttä ja selvyyttä alueisiin, jotka ovat entuudestaan minulle tuttuja ja joihin olen blogissanikin viitannut. Kirja antaa eväitä muun muassa tahdon, ajatusten, tunteiden ja muistojen parantumiseen.

929. Pieni – ja merkittävä – merkitysero

Viimeisimmissä kirjoituksissani olen kelannut uudelleenajattelun tarvetta toipuessani hengellisen kentän kummajaisten kohtaamisesta. Aloitin kelaamiseni menestyksestä kertomalla, kuinka olin alussa hyvin herkällä haulikkoliipasimella ampumassa kaikkea menestysteologiaksi epäilemääni ja kuinka vähitellen aloin hahmottaa, että Jumala haluaa sittenkin hyvää lapsilleen.

Menestystrauman taustalla on tietty – loppu pelissä epäjohdonmukainen – ajatuskulku, joka sai aikaan sekaannuksen. Kärjistäen: Puhuttiin oikeasta asiasta väärässä asiayhteydessä tai väärästä lähtökohdasta.

Esimerkkinä sanat: ”voittovoimassa”.

Totta kai olemme voittovoimassa Kristuksessa. Totta kai meillä on ilo Herrassa. MUTTA se ei merkitse sitä, etteikö vastoinkäymisiä olisi tai ettei olisi taisteluita. Hirvittävän suuri ahaaelämys oli se, kun tajusin, että voittohan saadaan taistelussa ts. taistelussa olen voittovoimassa. -Sen sijaan edellämainitun ”voittovoiman” piilomerkitys sisältyi siihen, että tuossa ”voittovoimassa” EI ollut sairautta, kipua, vaikeuksia – eikä niitä siten ollut soveliasta tunnustaa. Tämä vei epäaitoon ”voittovoimaan”, jossa hymyllä peitimme itkun, ylistyksellä vaikeudet, jne.

Minulta vei aikaa sen ymmärtäminen, mikä ero on itkun, kivun ja vaikeuksien peittämisellä (hymyyn, ylistykseen, jne.) ja sillä, että katsoo olosuhteita rohkeasti silmästä silmään ja iloitsee ja ylistää niiden keskellä katsoen Kristukseen, joka on Voittaja.

Seuraavassa yksi Paavalin näkökulmista Kristuksen voittoon, josta olemme osalliset (aiheen pohtiminen jatkuu seuraavassa kirjoituksessa):

Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää. Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois. Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi, hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin. Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan. (Kol. 1: 6-15)

Rauha Jumalan kanssa

Artikkeleissani Uudelleen ajattelua ja Uudelleen ajattelun uudelleen ajattelua olen viitannut siihen, kuinka olen etsinnässäni (erityisesti viimeisimmän seitsemän vuoden aikana) tehnyt melkein täyden ympyrän.

Blogini alkuvaiheilla on aistittavissa voimakasta yliherkkyyttä hengellisyydelle, joka muistutti kokemuksiani raiteiltaan luiskahtaneessa karismaattisuudessa.

Huomaan ajoittain ampuneeni haulikolla tilanteessa, jossa olisi ollut tarpeen käyttää vähän tarkempaa asetta; hauleja on sinkoillut myös sinne, minne ei ehkä olisi pitänyt.

Yksi haulikon suunta oli menestysteologia – ja haulien levintä erittäin laaja… kunnes eräs oklahomalalainen evankelista kirjoitti minulle viisaasti:

— lue Sanasta —

…ja minähän luin…

…ja vähin erin olen tullut jobimaisiin ajatuksiin:

— Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun
vallassasi
eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton
sinun toteuttaa.
Sinä kysyit: ”Kuka on tämä,
joka näin peittää minun tarkoitukseni
mielettömillä puheillaan?”
Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä
asioista, joita en käsitä —
ne ovat minulle liian ihmeellisiä.
Sinä sanoit: ”Kuuntele nyt, kun minä puhun.
Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.”
Vain korvakuulolta sinut tunsin.
Nyt ovat silmäni nähneet sinut.
Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa.

Jobin kirjaa on paljon lainattu kärsimyksen ongelman äärellä.

Irrallisten kohtien lainaaminen on arveluttavaa - koska kirjan alussa ja lopussa viitataan Jumalan näkökulmaan; siinä välissä kerrotaan Jobin, hänen vaimonsa ja ystäviensä yrityksestä saada mieltä tapahtuneeseen.

Vaikka kokemukseni eivät ole verrattavissa Jobin koettelemuksiin, tunnistan Jobin kirjan tunneskaalan:

  • vetoamisen Jumalaan
  • Jumalan tiukalle vetämisen/haastamisen
  • omaan oikeassaolemiseen/tekoihin vetoamisen

…ja myös toisten ihmisten mielipiteet:

  • jotain sinun on pakko ollut tehdä väärin, kun noin käy,…ja
  • Älä väheksy Kaikkivaltiaan kuritusta! Hän haavoittaa, mutta hän myös sitoo, hänen kätensä lyö, mutta se myös parantaa.”

Olen yllättynyt

  • miten ansiosidonnainen kuva itselläni on ollut Jumalasta, vaikka mielestäni olen oppinut tuntemaan armon Jumalan… ja toisaalta
  • miten syvässä nimenomaan meissä suomalaisissa on Jobin ystävän Elifasin kuva Jumalasta, joka lyö ja piiskaa – ja sitten sitoo ja parantaa… (Autz!!!!!)

Tuollaista kuvaa Jumalasta myös minulle tarjottiin vastaukseksi koettelemuksiini.

Opiskellessani Vapaakirkon teologisessa opistossa jäi mieleeni opetus kurista ja siitä, mikä on kreikan kielisen kuri sanan taustalla: haka, jota pitkin lampaita ohjataan oikeaan suuntaan! Paimen voi käyttää sauvaansa ohjatessaan, mutta missään tapauksessa paimenen ei ole järkevää lyödä lampaita syyttä suotta tai huutaa lampaille, jos meinaa vielä joskus saada ne kokoon kutsumalla… Kurin taustalla on tarkoitus, ei mielivalta (toisin kuin Elifasin melkoisen kummallisessa kuvassa Jumalasta!)!

Lue Sanasta -neuvo johti minut toisenlaisen kuvan äärelle. Yksi kirjoitus aiheesta on Rauhan ja menestyksen ajatukset

Yhä syvemmin olen tullut tajuamaan sen, että

Jumalalla tosiaan on hyvät ajatukset omiansa kohtaan. Jopa silloin, jos/kun olemme omaa syytämme joutuneet hankaluuksiin.

Esimerkiksi Psalmin 103 sanoma avautuu ihan uudesta näkökulmasta:

Hän antaa anteeksi kaikki syntini
ja parantaa kaikki sairauteni.
Hän päästää minut kuoleman otteesta
ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella.
Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka

…Oivallinen osoitus siitä, millaisten silmälasien läpi olen aikanaan lukenut Jumalan lupauksia – kun olen ”onnistunut” poimimaan tuosta psalmista irrallisen ajatuksen…

Ei hän iäti meitä syytä,
ei hän ikuisesti pidä vihaa.

…muodossa: No, kyllä hän aikansa syyttää ja pitää vihaa…

Nyt uskallan ajatukselle pistää hanttiin ja sanoa: Eikä syytä, eikä pidä vihaa ANTEEKSIANTAMUKSEN JÄLKEEN!!!

Tavallaan elämässäni on paljon tyhjiä paikkoja, niitä missä on ollut sellaisia asioita, joissa olen töpeksinyt ja joita pyytänyt Herralta anteeksi ja joihin pyytänyt uutta alkua. Sanan mukaan tyhjä paikka on siksi, että tuota anteeksiannettua asiaa EI OLE:

Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä,
niin on Herran armo suuri
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meidän syntimme.

Sanan perusteella meillä on Kristuksessa RAUHA Jumalan kanssa – ja se merkitsee, että Jumala ei sodi meitä vastaan eikä millään tavoin tuota meille vahinkoa.

 

Vapauden aika

_DSC7658

Muutama päivä sitten Lana Vawser kirjoitti Danielin pätsikokemukseen viitaten seuraavasti:

”Voit tuntea seitsemän kertaa kuumemmaksi kuumennetun pätsin, mutta tuli EI polta sinua. Kun pidät silmäsi Hänessä, huomaat, että Hän on kanssasi tulessa. Hän on kääntämässä vastustuksen, pelon, toivottomuuden tai rohkeuden menetyksen eduksesi. Tuli, joka oli alunperin tarkoittu tuhoamaan, puhdistaakin; kun tulet tulesta ulos, oletkin aitoa kultaa. Palvo Häntä tulessa, koska tulet vapautumaan siitä. Vapautumaan Jumalan valtakunnassa kokemistasi hetkistä hienoimpia varten – Jumalan kunnian levätessä ylläsi voimakkaampana kuin koskaan. Vihollinen lähettää tulen ennen kuin saavut uudelle maaperälle. Iloitse tulessa, sillä sinulla on kaikki, mitä tarvitset – sinulla on VOITTO, joka on tulossa.”

Näitä asioita olen viime päivinä itsekin miettinyt – kuten sitä, millaisia luottamus- ja luonnekouluja voivat ahtaat ajat olla.

Avain siihen, että tulen/tulet ulos pätsistä ilman savun hajuakaan vaatteissa, on se, että tajuamme, että Herra on kanssamme. Tämä vapauttaa luottamukseen, jossa ymmärrämme, että kaikki on Jumalan käsissä. Häneltä saamme turvan ja viisauden. Tulessa ei tarvitse hötkyillä.

Luottamus varjelee katkeruudelta ja revanssimieleltä. Luottamus tuo elämään levon.

Pätsikokemuksella on aikansa; vaikka kokemus tuntuisi ikuisuudelta, se ei kestä ikuisuutta. On aika tulla pätsistä ulos!

Ajoittain – kuten Danielin tapauksessa – pätsistä ulostuleminen oli voimakas todistus Jumalan todellisuudesta. Selviytyminen oli järjenvastaista – mutta niin vain Daniel ja hänen ystävänsä tulivat vahingoittumana seitsenkertaisesti kuumennetusta pätsistä.

Danielin kertomus muistuttaa: Mikään tilanne ei ole vaikea tai mahdoton Jumalalle.

Kokemuksesta uskallan kompata Vavneria: Pätsikokemus tulee usein ennen uutta maaperää. Pätsi on omiaan siirtämään katseemme pois uudesta, mihin ehkä jo ymmärrämme Jumalan kutsuvan. Se on omiaan maalaamaan mielen maisemaan ajatuksen: ”Se on loppu ny!” Jumalan Henki muistuttaa: ”Eikä ole…” ja nostaa mieleen esimerkiksi sanan:

Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut.
Minä olen sinut nimeltä kutsunut,
sinä olet minun.
Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun
kanssasi,
kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa,
kun astut tulen lävitse, sinä et pala
eikä liekki sinua polta.

Huomaathan: Lupauksen vakuutena on Jumala itse!

Minä, Herra, olen sinun Jumalasi.
Minä, Israelin Pyhä, olen sinun pelastajasi.