Masentunut morsian?

Me lyömme niin helposti vaatijan nyrkillä masentuneen oveen. (Lea Krantz, Masentunut morsian)

Jeesuksen suhtautuu aivan eri tavoin:

– Masentuneen morsiamen ovella seisoo kuitenkin ylkä, joka on täynnä hienotunteisuutta, olosuhteet ja niiden aiheuttaman uupumuksen huomioonottavaa rakkautta.

– Hänen rakkautensa on kartoittanut masentuneen morsiamen koko historian, ja hän tietää kaiken, jopa sydämen syytökset hän tuntee.

Eikä hän vaadi tai kovistele.

Gasellin kaltaisena, täynnä herkkää ja lempeää rakkautta, hän katsoo sisälle sydämeen, niin syvälle, että synnin kahleet katkeavat, kylmyys ja välinpitämättömyys katoaa. (Lea Krantz, Masentunut morsian)

Jeesus koskettaa kaikkia niitä elämän osa-alueita, jotka tarvitsevat Hänen kosketustaan ja hoitoaan.

Välttämättä ei ole kysymys masentuneen henkilökohtaisesta synnistä. Masennuksen alkulähteet voivat löytyä siitä, että masentunutta on haavoittanut joku toinen. Tähän pätee sama: (Tuon toisen) synnin aiheuttamat kahleet katkeavat. Jeesuksella on taito erottaa nämä ”kaksi syntiä” toisistaan.

Hengellisen väkivallan seurauksia yhdistää usein eritasoinen masennus. Aiheesta olen kirjoittanut muun muassa Pelon lähteiltä Jumaan rakkauteen 

Vaatijan nyrkki kolahtaa liian usein uupuneen oveen; pitäisi luottaa ja ylistää, ei pelätä tai varoa, koska täydellinen rakkaus karkoittaa pelon…  Jos et osaa elää rakkaudessa ja vapaudessa, elämässäsi on jotain vialla, muuten pelkosi olisi ja pysyisi poissa…

Artikkelissani kirjoitan muun muassa:

Ei ole irtaantuneen vika, jos tämä ei koe (Jumalan) rakkautta sen vuoksi, että hänen saamansa kuva Jumalasta on saanut iskuja hänen kokemustensa vuoksi.

… ja jatkan:

Kun sellainen ihminen, joka on kokenut kovia elämässään, kokee kauttamme Jumalan rakkautta, on hän varsin todennäköisesti voitettu Jumalalle. Hänen petetty luottamuksensa on voitettu takaisin. Hänen uskonsa on voitettu takaisin.

Pelko väistyy. Luottamus ihmisiin ja Jumalaan palaa. Rohkeus palaa.

Kirjaimellisesti sanotaan (että rakkaus) ´heittää (pelon) ulos´ {kr. βαλλω [balloo] ja εξω [exoo]}.

Ihminen on löytänyt Jumalan rakkauden luo.

Väärä reformaatio?

Pysähdyn Jesajan 7. Luvun kohdalle. Juudan kuningas Ahas kansoineen on pulassa. – Tilanteen kuvaus löytyy 2. Kuingasten kirjasta luvusta 16.

Ahaasta kirjoittajalla ei ole kovin mairiteltavaa sanottavaa:

“Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.”

Hän teki nimenomaan sitä, mitä Herra oli kieltänyt:

Älkää noudattako entisen asuinmaanne Egyptin tapoja älkääkä ruvetko seuraamaan niitä tapoja, joita noudatetaan Kanaaninmaassa, minne minä teidät vien. Älkää eläkö vieraiden kansojen tapojen mukaan.”

“Noudattakaa minun lakejani, pitäkää minun käskyni ja eläkää niiden mukaan. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.”

Kun ”isien usko” ei olekaan trendikäs

Ahas

“ — vaelsi Israelin kuninkaiden tietä ja jopa pani poikansa kulkemaan tulen läpi, niiden kansojen kauhistavien tapojen mukaisesti, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.”

Tässä  hän on vähintäänkin ahkera:

“Hän uhrasi ja suitsutti kukkuloilla ja kummuilla ja jokaisen lehtevän puun alla.”

Niiden lainalaisuuksien mukaan, jotka avautuvat Vanhan testamentin sivuilta, Ahas kansoineen on omineen. Jumalalla ei ole tilanteeseen lupauksen lupausta avusta tai varjeluksesta. Ahas ei näyttänyt kovin paljon tilanteesta perustavan: Myöhemmin hänen nähdään hakevan apua Assyrialta. Ennen muuta hänen nähdään turvautuvat “jumaliin”, joita ympäröivät kansat palvoivat. Hänen isiensä Jumala enempää kuin jumalanpalvelustavat eivät olleet kaikesta päätellen hänelle tarpeeksi trendikkäitä.

Jumala asettuu väliin – vielä tämän kerran

Jumala lähettää Aahaan luo profeettansa Jesajan ja tämän pojan tuomaan sanoman Jumalalta:

“Pysy rauhallisena, harkitse mitä teet. Älä pelkää äläkä sydän kurkussa säiky noita kahta savuavaa kekälettä — älä pelkää Resinin ja hänen syyrialaistensa tai Remaljan pojan vihaa. Syyria on kyllä suunnitellut pahaa sinun varallesi, niin myös Efraim ja sen pää Remaljan poika. He ovat sanoneet: ’Nyt hyökkäämme Juudaan ja saatamme sen kauhun valtaan! Kaappaamme sen ja asetamme sinne kuninkaaksi Tabelin pojan.’Mutta Herra Jumala sanoo näin: — Ei se onnistu, ei niin tule käymään.–´”

2 Kuningasten kirja kuittaa asian hyvin lyhyesti:

“Noihin aikoihin Syyrian kuningas Resin ja Israelin kuningas Pekah, Remaljan poika, lähtivät sotaretkelle Ahasia vastaan. He saartoivat Jerusalemin, mutta eivät pystyneet valloittamaan sitä.”

Palvelen Jumalaa minun ehdoillani?

Jesajan kuvaus jatkuu mielenkiintoisella episodilla: Herra puhui jälleen Aahasille:

Pyydä Herralta, Jumalaltasi, todisteeksi merkki, pyydä vaikka tuonelan syvyydestä tai taivaan korkeudesta.

Mutta Ahas vastasi:

”En pyydä. En pane Herraa koetukselle.”

Niin Jesaja sanoi:

”Kuule siis, sinä Daavidin kuningassuku! Eikö riitä, että te loputtomiin koettelette ihmisten kärsivällisyyttä, kun haluatte koetella vielä Jumalan, minun Jumalani, kärsivällisyyttä?”

Ahasin vastaus näyttää hurskaalta – ja Jumalan käskyjen mukaiselta. Itse asiassa Ahas seisoo Jumalan käskyä vastaan, sillä juurihan Jumala käski häntä pyytämään – ja Ahas ei suostu

2 Kuningasten kirjasta löytyy Ahasin hätkähdyttävä päätelmä kirjoitettuna:

“Pronssialttaria minä käytän silloin, kun on tutkittava ennusmerkkejä.”

Ahasilla on oma variaatio Jumalan lähestymisestä: – Hän lähestyy Jumalaa omalla tavallaan, omilla ehdoillaan – jotka pitkälti olivat mukaelma ympäröivien kansojen jumalanpalveluksesta.

Uskon uudelleenjärjestely

Alun perin temppeli oli Jumalan Daavidille antamasta työnäystä syntynyt ja Salomonin toteuttama. Siellä oli kaikki paikoillaan syystä. – Ahas muuttaa tätä järjestystä Assyriassa näkemänsä (epäjumalan)temppelin perusteella. Siitä tarkka kuvaus löytyy 2 Kun jakeista 10-18. Pappi Uria näyttää tekevän muutokset mukisematta, vaikka temppelin historian tuntijana ja “uskonnonammattilaisena” hänen kaiken järjen mukaan pitäisi olla perillä siitä, kuinka asioiden kuului olla ja mistä syystä.

Puhuttelevasti jakeessa 18 sanotaan:

“Tämän hän teki Assyrian kuninkaan tähden.”

Ehkä mukana on vaikuttuneisuutta: Assyriassa asiat tuntuivat olevan paremmin. Mukana varmasti onmiellyttämistä: Ahas halusi Assyrian kuninkaan joko auttavan häntä tai ainakin olevan hyökkäämättä hänen maahansa.

Kävikin päinvastoin: Jesajan sana sisältää vakavan varoituksen, joka toteutuu reilu sata vuotta myöhemmin: Se, minkä ajatellaan nyt olevan viisasta — mukautua, joustaa ja niiata ympäristön paineen edessä — koituukin kohtaloksi: Maa ja temppeli tyhjentyy. Tilanteesta tulee yksi Messiaan tuloa edeltävä merkki.

Kaukaisen kuvan edessä jotain tuttua

Minkä merkillisen takia me nk. kristityt niiamme ja pokkaamme ympärillemme?

Minkä merkillisen takia poistamme kirkoista tai rukoushuoneesta kristillisiä symboleja, varomme puhumasta joistain aiheista, jne.

Hyvänen aika! Nämä asiat ovat syystä osa uskoamme, elämäämme ja arvojamme.

Jos poistamme kirkoistamme ja seurakunnistamme synnin, ristin tai sovituksen Jeesuksen Kristuksen kautta, teemme “Ahasit”, suoritamme väärää reformaatiota.

Jumala voi meitä armahtaa – mutta yhtä hyvin tilanne voi mennä siihen suuntaan, että “viisaudestamme” voi tulee kuoppa, johon putoamme.

Hiukan toisessa asiayhteydessä kirjoitin kesällä 2011 artikkelin Kenen suosiota etsin?

Siitä pieni katkelma alla:

Kristuksen kompromissiton seuraaminen puhuttelee minua uudestaan ja uudestaan. Termi saattaa kuulosta hyvinkin paljon lakitekstiltä. Syvimmiltään se ei mielestäni sellaista kuitenkaan ole. Kompromissittomuus merkitsee minulle sitä, että uskallan tehdä sen, minkä ymmärrän Jumalan tahdoksi, Paavalin sanoin ”kysymättä lihalta ja vereltä” – silloinkin, kun se ei ns. ole ”in”, ”cool”, suosittua tai näkyvää – vaan niin kuin Jeesuksen tai Paavali kohdalla, voi johtaa epämukaviin oloihin, jopa konfliktiin – tai vainoon.

Kysymys ei ole siitä, että herättäisimme pahennusta tai katastrofin tieten tahtoen, vaan siitä, että ihmisten on vaikea hyväksyä evankeliumia semmoisenaan! Olemme täsmälleen samassa tilanteessa kuin Paavali aikanaan: Yksi pyytää ihmetekoja, toinen etsii viisautta,…(ja kolmas haluaa pyyhkiä koko (kristin)uskon maailmankartalta) ja vastaus on hyvin yksinkertainen: Sana rististä – joka on hulluutta jokaiselle, joka ei sitä semmoisenaan pysty hyväksymään – on Jumalan voima jokaiselle, joka suostuu sen uskomaan ilman mitään ylimääräisiä kommervenkkejä, hyväksymään sen omalle kohdalleen.

Uskoon pettyneet

Tammikuussa 2015 julkaistu kolmen artikkelin sarja uskoon pettyneistä on ajankohtainen edelleen:

Minua harmittaa Kallen ja kavereiden puolesta. Heille on varmasti vaikea puhua uskosta, koska heille usko merkitsee samaa kuin jokin, mikä ei pidä paikkaansa. Kallen elämä raunioituu uskon pilvilinnojen myötä. – Voit lukea seuraavasta linkistä artikkelin Kun Kalle katui uskoaan

Henkilökohtaisemman, itseäni koskettavan kertomuksen kertomuksen Kun Kuikka häpesi olen kirjoittanut edelläolevaan linkkiin.  Siinä pohdin

Luulen, että Kallen uskon ongelma ei ollut niinkään Kallen uskon ongelma, vaan ongelma oli siinä uskon kuvassa, joka hänelle markkinoitiin. Kallen kokemus liippaa myös minun ja Arton kokemusta. Yksityiskohdat vain ovat eri.

Artikkelissa Uskon varoitusvalot pohdin hälymerkkejä, joita kannattaa seurata hengellisissä ilmiöissä ympärillään.

Kallen ja Kuikan matkaa uskossa olisi helpottanut, jos olisi löytänyt ajoissa uskon varoitusvalot, jotka kertovat, että markkinoidussa uskossa on jotain pielessä. Aina nuo hälytysmerkit eivät ole selkeitä eivätkä yksiselitteisiä.

Paniikista luottavaiseen kelluntaan

Olen aiemmassa artikkelissani  Miten selviytyä näistä myrskyistä kirjoittanut uimaanopettelusta järvi- ja uimahallioloissa – ja siitä, miten vesi tuntuu kohtelevan minua toisin kuin muita: Muut kelluvat ja uivat, minä uppoan.

Kesälomalla sain tilaisuuden käydä Kuolleellamerellä, paikassa, jossa kaikki kuulemani mukaan kelluvat. – Kuinkas kävikään? Voit katsoa videon

Miltä Elämä tuoksuu?

Pauliina, sinä tuoksut ihan mummolalta.

Hämmennyin pahanpäiväisesti. En ymmärtänyt aluksi ollenkaan, mitä oppilas tarkoitti. Mietin todenteolla, miltä mahdoin tuoksua.

Sitten ymmärsin: Lähestyimme joulua. Minä taas käytin eteeristä öljysekoitusta, jossa oli muun muassa kanelia, neilikkaa ja appelsiinia – useassa kiinteistössä ilmaantuvia sisäilmaoireita helpottaakseni. Totta kai tuoksu oli tarttunut vaatteisiini ja kulkeutunut kouluun – ja muistutti oppilasta mummolan joululeipomusten tuoksusta.

Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! – Kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!  2 Kor. 2: 17

Paavalin sanojen taustalla on kuva roomalaisesta sotilaskulkueesta

Voitetun taistelun jälkeen armeija marssi johtajansa johdolla kaupunkiin sotasaaliin – ja sotavankien kanssa. Voitonmerkiksi poltettiin suitsukkeita ja/tai levitettiin tuoksuvia yrttejä paraatin kulkureitille. Tuoksu kertoi voitosta – ja tuoksu kertoi tappiosta.

  • Jeesukseen Kristukseen uskova, Häneen elämällään nojautuva voittajan puolella. Hänelle tuoksu on elämän tuoksu.
  • Jeesuksen Kristuksen ja uskon ”niikseen jättävä” edelleen pahan talutusnuorassa ja pahan puolella. Hänelle tuoksu (ellei linja muutu) kuoleman tuoksu.

Eteerisiä öljyjä voi ostaa pulloissa ja purnukoissa; Kristuksen tuoksu tarttuu Hänen läsnäolossaan

Aidot eteeriset öljyt ovat hyvin haihtuvia. Ne vapauttavat tuoksun ympäristöön, kun vain avaamme pullon. – Silti tuoksun kanssa ei tarvitse pihtailla. Tuoksun on tarkoituskin levitä ympäristöön.

Meidän ei tarvitse ”yrittää olla tuoksuvia”. Se, että tuoksumme Kristukselta, seuraa siitä, että olemme viettäneet aikaa Hänen kanssaan. Voimme jatkuvasti hakeutua ainutlaatuisen Elämän tuoksun alkulähteille, Kristuksen läsnäoloon.

Aidot eteeriset öljyt, eivät nappaa ympäristöstä vaikutteita; ne säilyttävät ainutlaatuisen tuoksunsa

Suitsukkeen tuoksu oli kiinteä osa vanhan liiton pappien jumalanpalvelusta. Tuoksu ei jäänyt vain temppeliin, vaan kulki heidän vaatteissaan sinne, minne he menivät. Kristuksen tuoksun tulisi olla luonnollinen ja kiinteä osa myös meidän elämäämme, ”uuden liiton pappeina”.

Papit tulivat temppelistä suitsukkeen tuoksu vaatteissaan, mutta heillä ei ollut lupaa tehdä suitsuketta mihinkään muuhun kuin sen alkuperäiseen tarkoitukseen: Kristuksen tuoksu on tarkoitettu pelkästään ja ainoastaan tuoda tiettäväksi Jumalan valtakunnan todellisuus, ei siksi, että jotenkin hyötyisimme siitä tai käyttäisimme sitä omien etujemme ajamiseen.

Tuoksu herättää reaktioita

Evankelistatuttuni kertoi majapaikkansa ulkopuolella tapahtuneesta episodista: Kerrostalon ulkopuolella häntä vastassa oli ollut nainen, joka oli syyttänyt tätä evankelistaa pahasta hajusta ja alkanut heristää keppiä hänen edessään. – Tämä evankelistaoli hämmentynyt yhtä lailla kuin minäkin aikanaan em. koululla. – Hän ei mielestään haissut mitenkään erikoiselle. – Nainen vaan jatkoi kepillä heristelyä. – Evankelista komensi pistämään kepin pois, että hän pääsisi jatkamaan matkaa.

Reissullaan evankelista oli aikaa miettiä tapahtumaa. Hän tuli siihen tulokseen, että nainen ”aisti” hänessä olevan Jeesuksen ja reagoi Jeesuksen läsnäoloon ja koki sen epämiellyttävänä.

Evankelista palasi takaisin majapaikkaansa ja seuraavana aamuna käveli majapaikastaan ulos. Tällä kertaa nainen pisti kätensä nenänsä suojaksi, suojautuakseen ”hajulta”.  Nainen aisti evankelistassa Jeesuksen.

Itselleni kävi erään koulun pienryhmässä samantyyppinen tapaus. Yhdeksän yläasteikäistä, tyyliin Tommi Ei-Voi-Vähempää-Kiinnostaa marssii luokkaan. Tämä on joku helluntaitäti. Tulossa on tylsä tunti. Hei, pistetään sen kustannuksella vähän vitsiksi -asenteella. Yksi rojahtaa pienryhmätilan sohvalle pitkin pituuttaan ja nostaa asenteensa korostukseksi kengät pöydälle. Toinen hautaa päänsä käsiinsä, kun istuu pulpettiinsa. – Kolmas haistelee luokan ilmaa ja sanoo: ”Mikä täällä tuoksuu? Täällä on raikasta…” – Jälleen hämmentävä kokemus… Nuoret miehenalut olivat 15 minuuttia aiemmin lähteneet samasta luokasta. Luokka noin periaatteessa oli samassa jamassa kuin monen muunkin välitunnin jälkeen. – Ajattelen jälkeen päin, että tämä nuori mies aisti tuoreuden ja raikkauden, joka tulee Jeesuksen läsnäolosta.

Useimmiten reaktiot eivät tule noin hajuvetoisesti. Ihmiset kuitenkin reagoivat siihen, mitä edustamme, jos se on vähääkään esillä. Jeesus tuoksui Jumalan läsnäololta. Niin myös meidän tulisi tuoksua. Vaikka se herättäisi tunteita laidasta laitaan.

Siellä, missä Jeesus liikkui, tapahtui. Jeesuksen läsnäolo herätti kaipausta ja toivoa – ja vastustusta.

  • Osa alkoi miettiä syvällisesti pelastusta

  • Osa kaipasi parantumista

  • Osa hankasi vastaan kaikin mahdollisin tavoin

  • Osa hyökkäsi avoimesti kohti

Enemmän kuin ympäristömme

Olen tavannut monia kristittyjä, joita kiusaa esimerkiksi työpaikan puheenaiheet tai taustalla soitettu musiikki. Ne edustavat toisenlaista tuoksua kuin, mikä itselle on tuttu, luontainen ja rakas. Joskus taustalla on motiivi: Näytetään tuolle uskikselle. – Ja niin jutun suunta ja soitettu musiikki muuttuu entistä haastavammaksi.

Tällaisen koettelun äärellä meidän kannattaa pitää mielessä, että Hän, joka meissä on, on voittanut maailman.

Kalpea kuva arkisesta elämästä: Yksi käyttämäni eteeristen öljyjen sekoitus on oikea ihmeaine: Se ei suinkaan peitä epämiellyttävää hajua, vaan eliminoi sen. – Viime kesänä ihmettelin kotonani omenan tuoksua. Tai pikemminkin käyneen omenan. – Mikä merkillinen, eikä kovin miellyttävä haju. – Syy selvisi, kun ajattelin asiaa ääneen. Poikani oli ostanut ilmanraikastimen – ja kun haju ei häntäkään miellyttänyt, pisti sen huoneensa roskikseen, josta käynyt omena -esanssi levisi koko asuntoon. – Laitoin diffuusoriin tuota eteeristä ”ihmeöljyä” – ja haju katosi. – Niin myös meissä oleva Kristus ja Hänen tuoksunsa on enemmän kuin se, mikä ”tuoksuu” ympäristössämme.

Me käännettiin se ”sinun kanavallesi”

Eräs yrittäjä kertoi, miten hän työmaallaan viipyi joskus muita pidempään ja vaihtoi radiokanavan Deille. Päivän päätteeksi hän vaihtoi kanavan takaisin Radio Rockille, jota muut kuuntelivat. Yhtenä iltapäivänä eräs työmaan työmiehistä ruuvasi radiota Dein taajuudelle sanoen: ”Me laitettiin se siun kanavalle.” Ilmeisesti yrittäjä oli unohtanut radion ainakin kerran ”taajuudelleen”, mikä pistettiin merkille työporukassa.

Uskovan yrittäjän elämässä tuoksui Kristus. Suolan tavoin läsnäoleva kristillisyys lähensi työporukkaa uskonasioihin tavalla, joka ”miekkalähetyksellä” (käänny tai kuolet) olisi jäänyt unelmaksi.

Voit valita otsikon – You may choose A Title

Et voi aina valita, mitä tarinassasi tapahtuu, mutta otsikon voit aina valita. — You can’t always control what happens in your story. But you can always choose your headline!

Steven Furtick

In English you may read this article here.

Voit lukea ajatuksiani Steven Furtickin ajatusten äärellä tästä linkistä.

Kun kirjoitan lehtijuttua tai blogiartikkelia, minulle kaikkein vaikeinta on otsikon kirjoittaminen. Istun tyhjän otsikkorivin äärellä ja kysyn:

Mikä on kiinnostava ja kuvaava otsikko artikkelilleni?

Englanninkielisessä maailmassa on sanonta, jota on vaikea kääntää kovin sointuvasti suomenkieleen:

“If it bleeds, it leads”

Suomeksi (ei niin kovin rimmaavasti käännettynä) ”Jos siinä vain näkyy verta, se myy”

Raflaavat otsikot myyvät – ja siksi on painetta kirjoittaa tavalla, joka myy – raflaavasti, shokeraavasti, skandaalinkäryisestikin.

Varsin usein uutiset ovat raflaavia kielteisessä mielessä.

Tiedämme sen itsestämmekin: Myös meidän uutisemme työkavereille, tutuille, jne. tuppaavaat sävyttymään uutisotsikkomaisesti:

Kuules mitä minulle tapahtui…

  • Koira tuhosi talon
  • Lumimyräkkä pilasi päivän
  • Kamala sotku odotti olohuoneessa

Entä jos kääntäisimme asiat päälaelleen?

  • Alkaisimme etsiä, mitkä asiat ovat hyvin.
  • Etsisimme asiaa koskevan Raamatun lupauksen ja muuttaisimme ongelman rukoukseksi.
  • Rohkaisisimme itseämme ja toisiamme pahan paikan yli.

Luulenpa, että saisimme kaikki monta ilon hippua marraskuun harmauteen. ❤

Pauliina

Do it Anyway – Tee se kuitenkin

Seuraavat ajatukset on poimittu Neil Anderssonin uutiskirjeestä  You may read the article in English here
Gal 6:10 
Kun meillä vielä on aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin.
 Artikkelissaan Neil Andersson kertoo episodista (ilmeisesti luentotilanteessa):
Kun olin päässyt siihen johtopäätökseen, että ei kukaan eikä mikään voi pitää meitä  poissa siitä, mitä Jumala haluaa meidän olevan, yksi opiskelijoistani antoi minulle tämän tuntemattoman kirjoittajan jakaman totuuden murusen:
Ihmiset ovat arvostelukyvyttämiä, epäloogisia ja itsekeskeisiä.
Rakasta heitä kuitenkin.
Jos teet hyvää, ihmiset syyttävät sinua itsekkäistä, salaisista motiiveistä.
Tee hyvää kuitenkin.
Jos menestyt, saat vääriä ystäviä ja tosi vihollisia.
Menesty sittenkin.
Tänään tekemäsi hyvä teko voidaan unohtaa jo huomenna.
Tee hyvää kuitenkin.
Rehellisyys ja suoruus tekevät sinusta haavoittuvan.
Ole rehellinen ja suora kuitenkin.
Suurimmat ihmiset suurimpine ideoineen voivat tulla pienimpien ihmisten – niiden joiden mieli on pieni –  alasampumaksi.
Ajattele suuria kuitenkin.
Se, mitä olet rakentanut vuosia, voi tuhoutua yhdessä yössä.
Rakenna kuitenkin.
Ihmiset, jotka tarvitsevat apua, voivat hyökätä sinua vastaan, kun yrität auttaa heitä.
Auta ihmisiä kuitenkin.
Anna maailmalle parastasi ja saa iskun vasten kasvojasi.
Anna maailmalle parastasi sittenkin.
Rukous: Herra, tavoitteeni tänään on olla kuuntelematta niitä, jotka parjaavat minua ja olla katsomatta oikealle tai vasemmalle, ja pysyä selvällä ja varmalla polulla, jonka olet minulle valmistanut.