Kyösti Kallion rukous puhuttelee

Sodanaikaisen presidenttimme Kyösti Kallion rukous puhuttelee.

Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme
puoleen. Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä.
Sinä näet että se on mitä suurimmassa vaarassa.
Siksi rukoilemme Sinua: Herra, auta meitä hädässämme
äläkä anna meidän hukkua.
Lahjoita kääntymys …

Presidentti Kallio puhuu sanoja, jotka eivät ajassamme ole suosittuja…

… synnin ja laittomuuden tieltä,
jotka johtavat kansamme tuhoon. Herra, armahda
meitä.

Kristittynä tekee pahaa katsoa ympärilleen… Ikään kuin muru murulta ja pala palalta nakerretaan niitä arvoja ja perusperiaatteita, joille maamme aikanaan on rakennettu…

… samaan aikaan kuin vakaumuksellinen usko koetetaan asettaa joko kyseenalaiseksi tai naurunalaiseksi. Presidentti Kallion rukous tuo uskon esiin anteeksipyytelemättä ainoana turvana tilanteessa, jossa inhimilliset keinot on vähissä:

Herra Jeesus Kristus, ilman sinua olemme voimattomia hävittäviä
voimia vastaan, jotka tulivat kansamme yli ja myrkyttävät
sen.
Siksi me kerskaamme Sinun voitostasi pahuuden henkiolentoja
vastaan, joiden vaikutukset ovat joka päivän sanoin ja
kuvin julkisuudessa nähtävissä. Herra sinä olet Golgatan ristillä
voittanut pimeyden vallat. Niiden täytyy väistyä myös
tänään, koska ylistämme sinun nimeäsi niiden ylitse.

… myös meidän aikanamme

Tähän me uskomme, sillä Sinä voit myös meidän aikanamme varjella
ihmiset saatanalliselta eksytykseltä. Herra armahda
meitä.

Kallion rukous on kutsu myös henkilökohtaiseen taisteluun:

Auta meitä Pyhän Henkesi kautta ryhtymään omassa elämässämme
taisteluun syntiä vastaan ja olemaan kestäviä
loppuun asti.
Tee meidät kansamme keskellä merkiksi Sinun vapauttavasta
armostasi.
Täytä meidät niin Sinun rakkaudellasi, että me tulemme
kuuliaisiksi Sinun käskyillesi. Rakkautesi olkoon meissä se
voima, joka voittaa pimeyden vallat kansassamme.

Rukous päättyy toiveikkaisiin, uskon täyteisiin sanoihin:


Herra Jeesus Kristus, kaiken voimme sinun kauttasi, siihen
me uskomme.
Armahda meitä.

Olen viime aikoina iloinnut siitä, miten suomalaiset kristityt ovat alkaneet todella voimakkaasti rukoilla: seurakunnissa, rukouspiireissä, eri seurakuntien kesken.

… jatketaan, jatketaan… lannistumatta… kunnes näemme rukousvastauksia!

Taistelu – Sinusta, osa 1

Uskova, kristitty, kun olet vakavissasi uskon ja Jumalan kanssa, olet samalla sotatilassa, jota käydään hyvän ja pahan välillä.

Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä.  Vastustakaa häntä, uskossa lujina! 1 Piet. 5:8.9a

Kun ajattelemme Pietarin eteemme maalaamaa kuvaa laumasta, jonka ympärillä saatana kulkee ärjyvän leijonan tavoin, tuo se ainakin minun mieleeni

  • pelottelun ja paniikin lietsomisen ja sen, että
  • leijonan on helpoin napata saalis lauman laitamilta – tai yksittäinen lammas, joka on – syystä tai toisesta – joutunut lauman ulkopuolelle.

Paavali kuvaa yhtä taistelurintamaa kirjeessään Kolossan kristityille. Kirjeestä välittyy Paavalin taistelu:

Tahdon teidän tietävän, kuinka kovaa taistelua käyn teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien muiden tähden, jotka eivät ole koskaan nähneet minua kasvoista kasvoihin.  

 Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen,  jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.  

 Sanon tämän, jottei kukaan pettäisi teitä vakuutteluillaan.  

Vaikka en olekaan ruumiillisesti läsnä, olen hengessä teidän luonanne, ja iloitsen nähdessäni, että keskuudessanne vallitsee hyvä järjestys ja että teillä on luja usko Kristukseen.

Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään.  Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana.  

 Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen. 


Katkelmasta välittyy minulle lukijana asioita, joiden voin aavistella olevan taistelun syynä:

Kolossan kristittyjä houkuteltiin harhaan ihmisten perinnäisiin käsitykseen ja maailman alkuvoimiin perustuvilla viisauden opeilla – joita Paavali nimittää tyhjiksi ja pettäviksi.

Perinnäiset käsitykset? – Mitä ne voisivat olla?

Voisiko Paavalin ajatusta avata Kol 1. luvun loppujakeet ja Kol 2. 2. alkujakeet?

Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin  »älä tartu», »älä maista», »älä kosketa»?  Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista.  Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä. 


… ja sen sijaan..?

 Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella.  Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä.

Haudatkaa siis se, mikä teissä on maallista: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta.  6Niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa tottelemattomia ihmisiä.  Niiden mukaan tekin elitte, kun olitte niiden vallassa.  Luopukaa nyt tekin tästä kaikesta: vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista.  Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen. 

Koetettiinko kolossalaisille joltain taholta vakuuttaa, että heidän oli noudatettava joitain perinteitä tai oppirakennelmia, jotka olivat ihmisten ajan saatossa kehittämiä?

Oliko mukaan sekoittunut taikauskonomaisia piirteitä?

Aiheuttiko tämä hajaannusta?

Paavali osoittaa kolossalaisille turvallista suuntaa:

 Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen,  jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.  

Paavali toivoo ja rukoilee, että kolossan kristittyjä liittäisi toisiinsa rakkaus [agape]. Sana liittää on on tässä συμβιβαζω [sumbibazooo], joka tarkoittaa yhteen liittymistä (kuten neulesilmukka liittyy toiseen) ja yksimielisyyteen pääsemistä.

Tavoite oli saavuttaa

  • rikas ja syvin tieto – ´yltäkylläinen´, πλουτος [ploutos] ja ´varmista varmin luottamus´, πληροφορια [pleroforia]´:
  • Jumalan salaisuuden μυστηριον [musterion], Kristuksen, tunteminen επιγνωσις [epignosis] ´varma ja todellinen tieto´.
  • Kristuksen, jossa on kaikki mahdolliset πας [pas, ´kaikki, jokaikinen, kaikenlainen, mikä tahansa´] viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä, αποκρυφος [apokrutos, myös ´varastoituina´].

Herran Jeesuksen Kristuksen omaksi ottamista tuli seurata

  • Hänen yhteydessään eläminen
  • Häneen juurtuminen
  • Hänen varaansa rakentaminen
  • vahvistuminen Hänessä

Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään.  Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana.  

Tämä toisi mukanaan vakautta, joka auttaisi vakauteen – myös ärjyvän, pelottelevan, itselleen sekasortoa järkkäävän leijonan edessä:

  • yhteydessä on turvallista
  • juurtunut pysyy paikallaan
  • Kristuksen varaan rakentanut kesää
  • Hänessä vahva on luja

Vapautusta paranormaalista

Erikoinen ja kirjoitusteni joukossa melko ainutlaatuinen kirjoitus juontaa juurensa siihen, että äskettäin törmäsin useisiin henkilöihin, jotka ovat kohdanneet paranormaaleja, järjellä selittämättömiä ilmiöitä. – Osa henkilöistä on hakenut apua rukouksesta, osa magian puolelta, osa sekoittanut näitä keskenään.

Ilmiöiden alkujuuri

Kristillisestä näkökulmasta on kaksi lähdettä:

  • Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki – tai persoonallienen paha, Paholainen ja kaikki häneen liittyvä
  • Valo tai pimeys

Puolueetonta maaperää ei ole.

Ajoittain on vaikea erottaa nämä kaksi. Paholaisen

  • alkuperäinen juoni (voit lukea sen 1 Mooseksen kirjan luvusta 3) on saada ihminen epäilemään Jumalaa: “Onko Jumala todella sanonut?” ja tekemään jotain, minkä Jumala nimenomaisesti oli kieltänyt varjellakseen ihmisen hankaluuksilta.
  • voi jäljitellä rauhaa ja rakkautta, tekeytyä valoksi, parantaa, saada aikaan ihmeitä ja merkkejä
  • huiputtaa, johtaa harhaan ja pitää poissa todellisen rauhan, rakkauden ja avun lähteeltä, Jeesuksen Kristuksen luota.
  • Kristillisessä kielenkäytössä paholaista kutsutaankin tuhanten juonen mestariksi

Kristinusko eri muodoissaan pyrkii ammentamaan oppinsa Raamatusta. Sen piirissä on eri käsityksiä siitä, miten Raamattu on ymmärrettävä. Itse kuulun siihen joukkoon, joka pitää Raamattua ikuisen, kestävän totuuden kirjana. Etsin ja löydän Raamatusta lainalaisuuksia, jotka pätevät monta tuhatta vuotta tekstin kirjoittamisen jälkeen. Tässä yksi niistä:

Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista. Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. (Ef. 5: 8-11)

Pimeyden hedelmää voivat olla

  • asiat, jotka sitovat niin, että emme voi toimia vapaasti, esimerkiksi addiktiot (alkoholi, huumeet, pelit, …). 
  • tunteet, jotka käsittelemättöminä saavat aikaan hankaluuksia meille itsellemme ja ympäristöllemme (esim. kateus, viha, katkeruus, yms.) ja niistä seuraavat teot (kiukku, kiivaus, riitaisuus, panettelu, juonittelu, eripuraisuus, ym).
  • asenteet, jotka nousevat ajoittain ylpeästikin Jumalan tuntemista vastaan (esim. ylpeys, kerskailu, teeskentely, itsekkyys, itseriittoisuus, ihmisen miellyttäminen, kompromissi).
  • Noituus, harha(opi)t, epäjumalanpalvelus
  • Lainalaisuuden, nöyryyden tai kokemusten nostaminen Jumalan kelpaamisen mittariksi.

Lähteen tutkiminen kannattaa

Raamatun opetuksen mukaan kompromissilla on huonot seuraukset. Ei voi palvella kahta jumalaa samaan aikaan. Jumalan rinnalle tai sijalle korotettu on epäjumala – ja epäjumalanpalvelus on kiellettyä. Ei siksi, että Jumala olisi ilonpilaaja, vaan siksi, että Hän haluaa varjella meidät hankaluuksilta.

Mutta olenhan saanut avun sitä kautta. Se toimii. Eihän se voi olla pahaa, eihän?

Myös loppuperin vahingollisista lähteistä tuleva voi olla tehokasta. Sillä kuitenkin on hintansa.

Olen harvakseltaan törmännyt pahuuden ilmentymiin. Yksi niistä tapahtui vuosia sitten Mikkelissä. Esirukouspalvelussa alkoi eräs nainen voida pahoin rukoillessani. – Tilanne oli yllättävä ja kuvottava. – Joskus rukouksen yhteydessä saan silmiini vaikutelman, joka on avain rukoukseen. Mikkelissä näin naisen ristiselän kohdalla käpertyneen käärmeen. Olin saman asian nähnyt aiemmin erään shiatsu-hierojan seinällä olevassa kartassa. Kysyin välittömästi naiselta, onko hän tekemisissä shiatsun kanssa. Hän vastasi myöntävästi ja lisäsi listaan myös reikin. Nainen oli kristitty – ja toisaalta joutunut vahvoihin sidoksiin itämaiseen uskonnollisuuteen

Tekniikka pelkkänä hierontana on ok. Ongelman muodostaa shiatsun taustalla oleva usko ”voimiin” ja energiohin”. Kristittynä minulle saa ja pitää riittää avuksi Kristus:

Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.

Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.

Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää — Kol. 2: 6-10

Jeesukselta Kristukselta etsin apua elämääni, en energioista tai vieraista voimista.

Suojassa vierailta voimilta

Mikä nainen sinä oikein olet, kun en pääse elämääsi kiinni?

Kysyi asiakkaani. Hämmennyin:

Ai, miten niin?

Asiakas alkoi selittää, että hän yleensä näkee ihmisestä asioita. Minusta hän ei kyennyt näkemään. Kahdesta sukulaisesta kylläkin. – Ainoa ero, mikä minulla ja sukulaisillani oli, että olen ns uskovainen, nämä sukulaiseni eivät.

Etäparantaja nostaa kädet pystyyn

Muutama vuosi sitten loukkasin työtapaturmassa olkapääni. Tiesin, että asiansa osaava jäsenkorjaaja saisi käden kuntoon. Etsiydyin kahdellekin. Molemmilla oli kytköksiä ns. vaihtoehtolääketieteeseen: etäparantamiseen ja reikiin. Sain molemmilta saman vastauksen: Tähän asti pystyn sinua auttamaan. Ts. heidän energiansa (tai miten he sitä nimittävätkään) eivät “pystyneet” minuun.

Kun ”vapauttaminen” tuottaa entistä isomman sotkun

Joissain tilanteissa (kuten aiemmin mainitsemassani tapauksessa Mikkelissä) kytköksen energioiden ja henkien maailmaan alkaa tuomaan lieveilmiöitä: Ahdistusta, pelkoa tai fyysisiä ilmentymiä: tuoksuja, ääniä, jonkun läsnäolon tuntua tunteen tasolla tai peräti nähtävällä tasolla – tai reagointia rukoukseen tai raamatunlukemiseen.

Näissä tilanteissa on apua tarjolla moneen lähtöön: energiapuhdistuksesta manaamiseen. Kokemukseni mukaan kannattaa olla todella varovainen sen suhteen, mihin turvautuu. Tuloksena voi olla kahta kauheampi sotku.

Vuosia sitten minulle soitti kainuulainen herrasmies. Hän oli pyytänyt kotiinsa kaksi vapauttamisen “ammattilaista”. Seuraus oli se, että hän pystynyt kunnolla asumaan kodissaan, koska siellä ahdisti.

Itselläni on samanmoinen kokemus vuosien takaa. Kotipaikkani oli tunnettu menneinä vuosina kummitustalona: Halot olivat itsekseen tulleet uunin päältä alas ja yhdellä tilan pelloista oli kuultu haitarin soittoa. – Ilmiöiden juuri lienee kaukana tilan historiassa: Tilalla on aikanaan asunut kansanparantaja/poppamies. – Jotain kummallista tilaan liittyy, koska itse koin ilmapiirin epämiellyttävänä ja tila oli vaihtanut omistajaa tuhkatiheään.

Niinpä kaksi “rukoilijaa” tuli kotiini. Rajusti ja totuudenmukaisesti sanottuna: helvetti pääsi irti eli tilanteet kotona pahenivat entisestään.  

Näiden nk vapauttajien ongelma oli näin jälkikäteen ymmärrettynä se, että heillä itsellään oli elämänsä, valintojensa ja toimintansa seurauksena kytköksiä samaan (henki)maailmaan kuin mitä vastaan he pyrkivät sotimaan. Kysymys ei edes ollut mistään manaajista, vaan he käyttivät rukousta pyrkiessään vapauttamaan kotini ja perheeni.

Miten eroon?

Muutama sananen henkimaailman ilmiöistä eroon pääsemisestä.

Pyri sulkemaan kaikki mahdolliset väylät tuohon suuntaan. Jos sinä tai läheisesi/sukulaisesi

  • on/on ollut tekemisissä henkiparannuksen, etäparannuksen, energialääketieteen, noituuteen ja magiaan (tai jonkin vastaavaan)
  • kokee/on kokenut paranormaaleja ilmiöitä, tms.

Pyydä Jeesusta Kristusta sulkemaan kaikki väylät tuohon suuntaan ja vapauttamaan sinut kaikista mahdollisista siteistä, mitä kytköksestä on seurannut.

Sinun kannattaa myös hankkiutua eroon kaikista esineistä ja kirjallisuudesta, joka liittyy aihepiiriin (roudaa vaikka varastoon, jos et muuta keksi).

Käskemistä ja komentamista en kannata. Mieluummin julista Jeesuksen Kristuksen voittoa ja valtasuuruutta tilanteen ylle. Pyydä Jeesusta käsittelemään ongelmien syy.

Tiedän, että seuraava menee vieläkin kummallisemmaksi, … mutta… Joskus takana voi olla se, että joku henkilö on toivonut tai toivottanut sinulle ja läheisellesi pahoja ja ikäviä asioita. Tämä voi toimia loitsun tai kirouksen tavoin. Parhaiten sen huomaa siitä, että tajuat jonkun asian menevän prikulleen niin kuin pahansuopa henkilö on toivonut. – Pyydä Jeesusta Kristusta vapauttamaan sinut pahan sanan vallasta. (Ps. 91)

Voit kutsua apuun myös asioista perillä olevan kristityn henkilön.

Magian ja rukouksen sotkeminen keskenään ei kannata. Siitä oivallinen esimerkki edellä, kotitaloni tapaus.

Pahalla on voimaa – mutta niin on Hyvälläkin, vielä suurempi

OIen näissä asioissa käynyt oman oppikouluni – ja olen edelleen oppilaan paikalla. Opitun perusteella on sanottava, että on asioita, joita en täysin ymmärrä enkä voi hallita. Jotkut niistä käyvät yli ymmärrykseni:

  • Pahansuopa ihminen voi halutessaan tieten tahtoen tai tietämättään aiheuttaa toiselle melkoisia seurauksia lataistessaan pahansuopia sanoja tai “rukouksia” toisen ylle.
  • Henkiparannus tai energialääketiede tai muunlainen sotkeentuminen henkimaailmaan aiheuttaa ongelmia ihmiselle itselleen tai (kuten tuossa kotitaloni tapauksessa) ihmisille, jotka jotenkin liittyvät heihin.

Tärkeää on ymmärtää

  • vaara ns viattomalta ja hyvältä vaikuttavassa
  • on asioita, joita ei voi täysin selittää ts normaalit ja henkisesti terveet(kin) ihmiset voivat kokea järjen ylittäviä asioita
  • todellinen apu tulee Herralta, joka on luonut taivaan ja maan

Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu? Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.  Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.

Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.  Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.

Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti. Ps. 121

Se on loppu ny (ja rajut seuraukset)

Mittani tuli täyteen. Myös mieheni mitta tuli täyteen. Parin tuttavani mitta tuli täyteen.

Päätimme vaihtaa loppuviikon suunnitellun ohjelman määrätietoiseen rukoukseen.

Olen kirjoittanut artikkelin Narsismin hengellisistä seurauksista 

Tuntui kuin elämämme narsisti(t) olisivat onnistuneet saamaan erävoiton. – Mutta nyt meille riitti tämä roska. Roskalle halusimme pisteen. Elämämme narsisti(e)n vaikutuksen oli loputtava. Piste.

Seuraava voi kuulostaa dramaattiselta ja oudoltakin. Tulos kuitenkin osoittaa, että se toimi.

Hyvin yksinkertaisesti

  • kiitimme Jeesuksen voitosta elämämme yllä ja
  • puhuimme Jumalan lupauksia elämämme ylle ja
  • sanouduimme irti kaikesta mikä tuntui liittävän meitä elämämme narsisteihin ja vielä uudestaan
  • puhuimme Jumalan lupauksia elämämme ylle

Tilanne oli hyvin stressaava. Rukous oli hyvin intensiivinen.

Kolmen päivän rukouksen jälkeen (itse asiassa minulle oli yllätys, että liikahdus eteenpäin tapahtui näinkin äkkiä) olin aika lailla väsynyt. – Illalla juonsin yhden tilaisuuden. – Olo tuntui paitsi väsyneeltä, viime aikaiseen olotilaan tutun sidotulta. Olin saanut tilaisuuteen lyhyen ja terävän sanan totuudesta ja sovituksesta Jeesusksessa Kristuksessa.

Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.

Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan. (2 Kor 2: 1-5)

Vein aloitukseni evankeliumin ytimeen:

“Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta — kutsutuille ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.” 1 Kor. 1: 23, 24

Sain myöhemmin puhelinsoiton eräältä salissa istuneelta. Hän totesi:

Aloituksessasi oli auktoriteetti. Aloituksesi avasi koko tilanteen. – Aiemmin olet tuonut sanomasi ikään kuin anteeksipyydellen. Nyt toit sen suoraan, arvovallalla.

Tilaisuuden aikana tietyt sitkeät sidokset antoivat perää ja tilaisuuden jälkeisessä keskustelussa pääsimme lähemmäksi asian ydintä.

Todellinen uutispommi tuli tilaisuuden jälkeen. Yhden elämämme narsistin toilaukset olivat tulleet päivänvaloon, mikä nousee IHMElistauksessani hyvin korkealle sen vuoksi, että narsisti on peittämisen mestari. Toilausten päivänvaloon tuleminen taas laukaisi mottitilanteen nopeassa aikataulussa.

Se on loppu ny

oli se, mitä tarvittiin läpimurtoon johtavan rukouksen käyntiin polkaisemiseksi.

 

 

Herran suurena näkevä ylistys

Hus, pois ilo?

”Täällä ei sitten ruveta hihhuloimaan”, evästi erään seurakunnan vanhimmistoveli iloa pursuavaa ystävääni. Ystäväni oli käynyt läpi pitkän ja pimeän kauden, jonka jälkeen pulppusi spontaania iloa. Vanhimmistoveli perusteli kantaansa ajatuksella, että seurakunta ei ole mikään ”ilotalo”.

Äitini edusti näkemystä, jonka mukaan kirkossa ei ole ”lupa” nauraa tai edes hymyillä. Kun vahvistaakseen asennettaan hän veti suun tiukasti viivaksi istuessaan penkkiin.

Kriisini keskellä vastattuani Jeesuksen kutsuun ”tulkaa minun luokseni kaikki työn ja raskaiden kuormien uuvuttamat niin minä annan teille levon” minut valtasi autuas ilo. Spontaani sana, joka pyrki huulilleni tuossa tilanteessa oli: ”Halleluja!” Tuo ilo on ollut vahva pohjavirta kaiken kohtaamani kummallisenkin keskellä. Joskus todistus myös ympärillä oleville ihmisille.

Ylistys ei sovi laastariksi

Aivan kritiikittä en ylistykseen suhtaudu. Olen nähnyt ylistystä käytettävän kipeiden asioiden peittämiseen, torjuntaan.

  • Ylistys vaientaa tehokkaasti sisimmän tuskan huudon: sisimmässä on suuri sekasotku, joka on huutaa Parantajaa, jolle ei pelon takia ole tohdi avata ovea.
  • Äänekäs ylistys voi tukkia suun puhuvalta Paimenelta, kun ei uskalleta kuunnella, mitä sanottavaa Hänellä on.

Aito ylistys on avoimen sydämen ylistystä

  • Sydämen, joka ei peitä Isältä mitään.
  • Sydämen, joka uskaltautuu palaamaan Isän luo myös epäonnistumisen ja tuhlaajantaipaleen jälkeen.
  • Sydämen, joka huomaa tuhlanneensa kaiken.
  • Sydämen, joka on pettynyt itseen ja/tai ihmisiin.
  • Sydämen, jota Isä odottaa, rakastaa – ja armahtaa.

Huomaat luettuasi Luukkaan evankeliumin 15. luvun kertomuksn tuhlaajapojasta, kuinka Isän kodissa alkavat juhlat tuhlaajan palattua.

Poika on jälleen poika (ja tytär on tytär). Anteeksianto ja sovitus ovat konkretiaa. Ilo on molemminpuolinen. Pojan (tyttären) mielestä ehkä uskomatonkin: Ihanko tosi, ONKO KAIKKI TOSIAAN ENNALLAAN? Eikö Isä aseta mitään ehtoja? Onko minulla tosiaan täydet pojan (tyttären) oikeudet? Voiko tämä olla totta?!

Herran suurena näkevä ylistys

Psalmin 149 sanoin:

”Laulakaa Herralle uusi laulu, kokoontukaa ja ylistäkää häntä, te Herran omat!
Iloitkoon Israel Luojastaan, riemuitkoot Siionin asukkaat kuninkaastaan,
ylistäkööt tanssien hänen nimeään, soittakoot hänen kiitostaan rummuin ja harpuin!
Herra rakastaa kansaansa, hän auttaa heikkoja ja nostaa heidät kunniaan.
Iloitkoot Herran palvelijat hänen kunniastaan, riemuitkoot silloinkin, kun on yölevon aika!
Heillä on huulillaan Jumalan ylistys, heillä on kädessään kaksiteräinen miekka–”

Luoja, Kuningas (me uuden liiton uskovat voimme lisätä esimerkiksi sanat: Lunastaja, Sovittaja) on Jumalan kansan ilon aihe – ja se, että Herra rakastaa kansaansa, auttaa heikkoja nostaa heidät kunniaan (oikemmin pelastaa). Kehotus on kokoaikaiseen iloon ja riemuun sen takia, kuka Herra on! Kehotus ylistää Jumalaa (kirjaimellisesti: tehdä Hänet suureksi).

Ehkä sinulle on ”markkinoitu” ylistys vaatimuksena, ehkä jopa asiana, joka ”repii Taivasta alas”, pumppaa Pyhää Henkeä ja tuo Herran kansansa keskelle. Totta sekin, totta sekin. Joskus ylistyksellä ja kiitoksella on ihmeellinen vaikutus. Vastottain olin erittäin ”tukkoisessa” tilanteessa, jossa läsnä oli kaikesta päätellen Herran johdatukselle herkkä henkilö, joka osasi valita tilanteeseen erinomaiset laulut. Ilmapiiri oli vapautuneen seesteinen laulun jälkeen.

Vaikka tämäntyyppinen  on totta ja toimii, ylistys on kaukana magiikasta ja mantrasta.

  • Ylistys ei (ainakaan minun ymmärrykseni mukaan) ”pumppaa” Pyhää Henkeä alas.
  • Ylistys ei peitä sydämien rytökasoja.
  • Ylistys ei ole ”hokkuspokkuskonsti”, joka automaattisesti ratkaisee kiperät tilanteet. Se, että oikeat laulut tyynnyttivät myrskyn, ei välttämättä toimi joka tilanteessa.
  • Jos yhteisössä ovat asiat ja esimerkiksi ihmissuhteet hunningolla, ei pelkkä ylistys ratkaise asioita. Silloin on henkilökohtaisen ja yhteisöä koskevan perkauksen aika, jotta asiat suoristuvat.

Edellä mainittua Raamatun kohtaa peilaten ylistys on Jumalan rakkauden avautumisesta kumpuavaa ja Herran suureksitekevää ylistystä. Siinä mukana on koko ihminen. Se on seurausta siitä, että ihminen on kohdannut Herran ja Vapahtajan.

Muokattu aiemmin julkaistusta artikkelista Hihhulointikielto seurakuntaan?

Rukous meni mukkelis makkelis – Prayer up-side-down

A Radical Point of View – Radikaali näkökulma

Occasionally, it is very healthy to read something which turn your preconseptions up-side-down.- Ajoittain on hyvinkin terveellistä lukea jotain, mikä kääntää ennakko-olettamuksesi päälaelleen.

Today this happened to me when I read this very radical point of view to prayer. – Näin tapahtui tänään minulle lukiessani tätä rajua näkökulmaa rukoukseen.

They prayed for more boldness when most of us would pray for protection! – He rukoilivat rohkeutta enemmän kuin varjelusta.

The church would not have gotten past the first century if they had prayed for protection instead of boldness.- Seurakunta ei olisi saanut ensimmäistäkään vuosisataa, jos he olisivat rukoilleet varjelusta eivätkä rohkeutta. Simon Crowe – Growing Your Church in Word

Well, could it be like that, really?

No, voisiko asia olla tosiaan noin?

As I am looking at it more closely Simone Crowe seems to have caught up with the important idea. –  Tarkemmin ajateltuna Simon Crowe näyttää tavoittaneen tärkeän ajatuksen:

Protection is inward focused. – Varjeluksen tähtäin on sisällä.Boldness is outward focused. – Rohkeuden tähtäin on ulkona.

Crowe seems to found the surprising motive behind praying boldness. -Crowe näyttää löytäneen yllättävän motiivin rohkeutta pyytävän rukouksen takana:

They were afraid, that’s why they were praying for boldness. – He pelkäsivät. Siksi he rukoilivat rohkeutta.

You may read the prayer to which Crowe is pointing to Acts 4. – Löydät rukouksen, johon Crowe viittaa Apostolien tekojen luvusta 4:

”Now, Lord, consider their threats and enable your servants to speak your word with great boldness. Stretch out your hand to heal and perform signs and wondersthrough the name of your holy servant Jesus.” Acts 4: 29-30 – ”Katso nyt, Herra, kuinka he meitä uhkailevat! Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä.” Apt. 4: 29-30

An another perspective to this matter in the article. – Toinen näkökulma aiheeseen artikkelissa Rukousta vai marmatusta? – Valinta on meidän – Praying or murmuring? – We choose

Kun Jeesus kutsuu

Kun Jeesus sitten lähti kaupungista opetuslastensa kanssa ja suuren väkijoukon seuraamana

tien vieressä istui tuttu mies: sokea kerjäläinen Bartimaios, Timaioksen poika – kerjäämässä elääkseen. – Raamatun evankeliumien kirjoittajista Markus kertoo episodin Jerikon kaupungin päätien varrelta. Voit lukea kertomuksen Markuksen 10. luvun loppupuolelta.

Yksi monista – ja erilainen

Bartimaios oli sokea. Hänen ainoa keinonsa ansaita päivittäinen ruokansa, oli kerjätä. 

Bartimaios ei ollut ainoa kerjäläinen. – Heitä oli muitakin. Asettuineina sinne, missä ihmiset kulkivat, että joku pudottaisi roposensa, jotta heillä, joilla ei muuten ollut mahdollisuutta hankkia elantoa, olisi mitä syödä.

Sokeilla muut aistit paikkaavat näön puutetta. Kuulemansa perusteella Bartimaios saattoi kuulla, että paikkaa, jossa hän oli, lähestyi tavanomaista isompi ihmisjoukko.

Ehkäpä kysymällä jolta kulta lähellä olevalta hän ymmärsi, että ohikulkija oli Jeesus Nasaretilainen. Hän, jonka kautta oli parantunut ja vapautunut ihmisiä. 

Hän oli aiemmin kuullut Jeesuksesta. Hänellä oli selkeä käsitys siitä, kuka Jeesus oli: Hän oli Daavidin Poika, luvattu Messias.

Bartimaioksessa heräsi määrätietoinen usko; jos Jeesus on parantanut ja vapauttanut muita, Jeesus pystyy parantamaan ja vapauttamaan myös hänet. 

Huomion herättävä huuto

Bartimaios halusi kiinnittää Jeesuksen huomion. Siinä tehtävää kerrakseen. Tiedät, että jos yrität satojen ihmisten keskellä kiinnittää huomion, sinun tosiaan on käytettävä ääntä. Näin Bartimaios teki:

hän alkoi huutaa:

”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!”

Monet käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!”

Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: ”Kutsukaa hänet tänne.” He menivät kutsumaan sokeaa ja sanoivat hänelle:

”Älä pelkää. Nouse, hän kutsuu sinua.”

Nämä ihmiset olivat oppineet:

Kun Jeesus kutsuu, jotain hyvää on tulossa

Miehen yllä ollut viitta jäi niille sijoilleen ja hän kiirehti Jeesuksen luo minkä jaloistaan pääsi.   

Mies heitti vaippansa yltään, nousi kiireesti jaloilleen ja tuli Jeesuksen luo.

Jeesuksella oli kummallinen kysymys:

”Mitä haluat minun tekevän sinulle?”

Ihan selkeä asia. Bartimaios tarvitsi näkönsä. Jeesus tiesi sen. Kaikki muutkin tiesivät sen, mutta Bartimaioksen tarvitsi lausua se, minkä hän halusi. 

Sokea vastasi: ”Rabbuuni , anna minulle näköni.”

Näemme kuvauksen omistavasta uskosta:

Anna minulle, mikä minulle kuuluu!

Jumalan tahto on pelastaa, parantaa ja vapauttaa.

Silloin Jeesus sanoi hänelle:

”Mene, uskosi on parantanut sinut.”

Samassa mies sai näkönsä takaisin, ja

Seuraus on puhutteleva:

Hän lähti kulkemaan tiellä (KR 38)…  hän lähti kulkemaan Jeesuksen mukana  (KR 92). 

Kohdassa käytetty sana ακολουθεω on kulkemista voimakkaampi: Kysymys on Jeesuksen seuraamisesta, opetuslapseksi tulemisesta.