Minua on puhutellut joulun seutuun kahden eri profeetan sanat temppelin jälleenrakennuksesta. Kohdat löytyvät Haggain ja Sakarjan kirjoista.

Te rakennatte temppelin uudelleen

Haggai 2: 3-9, Sak. 4: 6,7

Vieläkö teidän joukossanne on joku, joka on nähnyt, miten kaunis entinen temppeli oli?

Haggai kysyy. Jotain on kadonnut temppelin loistosta ja kunniasta.

Jumala vierittää profeetan kautta ylipapin ja kansan eteen lupauksensa ja arvovaltansa. Sana MINÄ eri muodoissaan toistuu näissä muutamissa jakeissa seitsemän kertaa ja Jumalan nimi Herra Sebaot viisi kertaa.

Näin sanoo Herra:

– Nyt, Serubbabel, ole luja! Älä lannistu, Joosua, Josadakin poika, ylimmäinen pappi!

Jumala toistaa saman lupauksen kuin minkä hän antoi  

  • ”toiselle Joosualle” ennen luvatun maan ja saman lupauksen, minkä Hän antoi
  • Egyptistä lähtevälle kansalle.

Sen takia pelkoon ei ole syytä, vaikka haasteita onkin paljon.

Ja kaikki maan asukkaat, olkaa lujat! sanoo Herra. Ryhtykää työhön!  Minä olen teidän kanssanne,

sanoo Herra Sebaot.

Tämän lupauksen minä annoin teille jo silloin, kun lähditte Egyptistä: minun henkeni on teidän kanssanne. Älkää pelätkö!

Näin sanoo Herra Sebaot:

Vain hetki enää, ja minä  järisytän taivaan ja maan, meret ja mantereet. Minä saatan kansat kauhun valtaan, ja niiden aarteet tuodaan tänne. Minä  täytän temppelini loistolla, sanoo Herra Sebaot. Minun on hopea ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot. Tämän temppelin loisto on oleva suurempi kuin entisen, sanoo Herra Sebaot.

Jumalan temppeli kävi tuhon partaalla – ja oli osin jopa tuhottu – ennen kuin uusi nousu alkoi

Tuhoon oli syynsä. Siitä profeetat  puhuivat ja kutsuivat parannukseen. Tämä Haggain kohta rohkaisee luottamaan – ja oikeammin kaivautumaan – Jumalan lupauksiin. Kun Hänen kansansa uskaltaa pistää itsensä likoon, Jumala tekee osansa ja antaa jopa yliluonnollisen avun.

Jumala on sitoutunut omiinsa. Jopa niin, että vaikka kansa oli eksynyt Hänestä kauas ja sai kantaa valintojensa seuraukset, Jumala uskollisuudessaan kutsui takaisin ja sitoutui uudestaan ja uudestaan.

Tälle paikalle minä annan rauhan ja menestyksen

sanoo Herra Sebaot.

Tämän sanan jatkoksi nousi mieleeni Sakarja kirjasta jae, jossa Sakarja puhuttelee Serubbabelia:

” — Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot.”

– ja siirtyy puhuttelemaan vuorta Serubbabelin edessä:

Mikä luulet olevasi, sinä suuri vuori, Serubbabelin edessä? Tasangoksi sinun täytyy tulla!”

Viimeinenkin kivi tullaan asettamaan paikoilleen

Kuva siirtyy temppelin jälleenrakennuksen kuvaukseen:

“Hän on asettava paikalleen ylimmän kiven, ja huudot kaikuvat: ”Menestys tälle temppelille!”  — Serubbabelin kädet ovat laskeneet tämän temppelin perustukset, hänen kätensä saattavat myös päätökseen temppelin rakentamisen. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän luoksenne. Se, joka epäillen katseli vaatimatonta alkua, on iloitseva nähdessään viimeisen kiven Serubbabelin kädessä.  — “

Viimeinen kivi… Jumala lupaa, että temppeli nousee koko suunniteltuun korkeuteen.

Jumalan apu ei ole rajoittunut vain rakentajien omiin voimiin

Jumalan oli kullat ja hopeat – lähellä ja kaukana.

“Kaukaisista maista saapuu minun temppelini rakentajia.” Kun näin tapahtuu, te tiedätte, että Herra Sebaot on lähettänyt minut (Sakarja puhuu itsestään profeettana) teidän luoksenne. Kaikki tämä toteutuu, jos te noudatatte Herran, Jumalanne, tahtoa. — Minä kylvän rauhaa ja menestystä. Viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa tuottaa satonsa, ja taivas antaa sateensa. Kaiken tämän minä lahjoitan kansastani jäljelle jääneille.  

Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani, niin te tulette olemaan merkkinä minun siunauksestani, kun minä olen pelastanut teidät. Älkää pelätkö! Rohkaiskaa mielenne! ”Näin sanoo Herra Sebaot: Kun teidän isänne olivat vihastuttaneet minut, minä päätin syöstä teidät onnettomuuteen, enkä katunut sitä, sanoo Herra Sebaot. Nyt olen yhtä vakaasti päättänyt tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan heimolle. Älkää siis pelätkö!  

Jumala kutsuu kansaansa kokonaisuutena parannukseen:

“– Nämä teidän tulee pitää: Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne. Älkää suunnitelko pahaa toinen toisellenne. Varokaa tekemästä väärää valaa. Minä vihaan kaikkea vääryyttä, sanoo Herra.”

Herätys – se se on!

Ja mistä muusta Sakarjan kuvaus voisi kertoa kuin siitä, mitä me uskovat kutsumme herätykseksi:

Näin sanoo Herra Sebaot: — Vielä on tapahtuva, että monet kansat ja monien kaupunkien asukkaat lähtevät liikkeelle. He kulkevat kaupungista toiseen ja sanovat: ”Lähtekää tekin mukaan, menkäämme yhdessä Jerusalemiin uhraamaan Herralle ja etsimään häneltä armoa, rukoilemaan Herraa Sebaotia.” Ja kaikkialta kuuluu huuto: ”Minä tulen mukaan!” Kansanjoukot ja mahtavat kansat saapuvat Jerusalemiin rukoilemaan minua, Herraa Sebaotia, uhraamaan minulle ja etsimään minulta apua.  ”Näin sanoo Herra Sebaot: Jokaisen Juudan miehen viitan liepeisiin tarttuu noina päivinä kymmenen miestä, jotka kaikki puhuvat eri kieltä, ja he sanovat: ’Me tahdomme tulla teidän mukaanne. Olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.'”  Sak 8: 12–23

Ne päivät, jotka olivat murheen päiviä ja jotka muistuttivat tappiosta ja hävityksestä, tulevat tämän takia saamaan aivan uuden merkityksen:

”Näin sanoo Herra Sebaot: — Neljännen ja viidennen, seitsemännen ja kymmenennen kuukauden paastopäivät ovat vielä kerran Juudan heimolle ilon ja riemun päiviä, onnellisen juhlan aikaa. Rakastakaa totuutta ja rauhaa!”

Karu kuvaus karikoista – jotka ovat meillekin arkea

Tänään törmäsin uudestaan kertomukseen temppelin rakentajista – ja ylipappi Serubbaabelista. Kohta löytyy Esran kirjan luvusta 4. Kuva on minusta loistava – ja samalla karu – kuvaus ajastamme:

Temppelin rakentaminen edistyi. Samaan aikaan mukaan pyrki myös ihmisiä, joita ei otettu mukaan rakennusprojektiin. Nämä ihmiset loukkaantuivat ja alkoivat kaivaa maata rakennusprojektin alta. (Esran luku 4 kannattaa lukea tästä näkökulmasta.) Ensiksi he alkoivat pelotella, toiseksi lahjoa ja kolmanneksi laskivat rakennusprojektista liikkeelle vääristeltyä tietoa. – Tämä (jälkiseurauksineen) sai kansan – johtomiehiensä johdolla – lopettamaan työn.

Toivon, että tässä vaiheessa kaivat esille Raamattusi tai nettiraamatun ja luet Esran kirjan 4. luvun – ja sen jälkeen palaat tekstini ääreen.

… kun luin kohdan… ajattelin: Autz… Tämä kuvaa myös meitä tämän ajan ”temppelin rakentajia”.

Osa meistäkin pelkää. Meidät on peloteltu. Meidän kohtaama pelottelu on muunnelma Esran kirjan tapahtumista.

Jotkut ovat loukkaantuneet rakennustyömaalla

Olen lukeutunut taannoin tuohon joukkoon itsekin. Loukkaantuminen on saanut reagoimaan työmaan tapahtumiin kullakin hiukan omaan tapaansa.

Meillä tämän ajan ihmisillä netti tekee asian helpoksi. Tuohon aikaan lähestyttiin korkeaa tahoa kirjeellä, juhlallisesti, monen miehen voimin. – Tänä aikana on helppo ilmiantaa omasta mielestä epäilyttävä toiminta netissä joko rohkeasti omalla nimellä tai nimettömästi (mikä madaltaa kynnystä entisestään).

Kuten sosiaalista mediaa koskevissa koulutuksissa usein totean: Sananvapaus on hieno asia. Sitä kuitenkin pitää meidän käyttää vastuullisesti. Muuten luomme sananvapaudesta hirviön, joka voi kääntyä myös itse kutakin meitä vastaan hetkenä minä hyvänsä.

Esran kirjan luvussa 4 sekoittui totuus ja valhe, todelliset tapahtumat ja värittynyt tulkinta:

  • Totta: Kaupunkia rakennettiin
  • Valhe: Kaupunki oli kapinallinen ja paha
  • Tulkinta – ja siihen liitetty hyvää (?) tarkoittava varoitus: Persian kuningas tulisi menettämään verotulonsa
  • Viittaus lojaalisuuteen viestin vastaansaajaa kohtaan: ”Olemme hyvällä asialla”
  • Kehotus tutkimaan ”isien asiakirjoja”, joista asian voisi todeta

Kaikki näyttää olevan kunnossa. Se, mitä tarkkailija näkee, tukee tulkintaa – ja kuten muutama jae myöhemmin huomaamme, jopa historia tukee tätä tulkintaa!

Persian kuningas päätyi johtopäätökseen: Muureja rakennetaan. Jerusalem ja sen kuninkaat olivat historian saatossa monesti vahvoilla. Kyllä, kyllä,… tämän täytyi merkitä, että Jerusalem tulisi vahvistuessaan olemaan vaaraksi heidän valta-asemalleen. Kyllä, kyllä, … pahemman estämiseksi rakennustyöt täytyi lopettaa välittömästi.

KAIKKI, aivan kaikki pitää suodattaa ja tutkia itse perinpohjaisesti. Sen verran monimutkaisessa maailmassa elämme.

… Miten tämä liittyy tämän hetken hengelliseen kenttään? – Olen seurannut aktiivisesti keskustelua hengellisen kentän ilmiöistä syksystä 2007. Keskustelu on jakaantunut

  • erilaisten ilmiöiden puolustajiin ja
  • vastustajiin – ja myös
  • niihin, jotka eivät pysty tai uskalla ottaa kantaa puoleen tai toiseen.

Keskustelussa ilmiöistä ja ihmisistä niiden takana on totuuspohjaakin. Pahoja asioita on tapahtunut ja tapahtuu. – MUTTA aivan kaikki kritiikissä ei aina täsmää. Ajoittain kritiikissä

  • yhdistyvät asiat, jotka eivät liity toisiinsa
  • asioista kerrotaan osa ja osa jätetään kertomatta
  • vihjataan asioiden huonosta laidasta, johdatetaan tietolähteen luo – ja todennäköisesti annetun tiedon varassa lukija/kuulija päätyy kriittiselle kannalle

… No, mistäkö tämän tiedän? Siitä, että olen ollut tässä kriittisessä keskustelussa eri puolilla ja nähnyt eri puolet:

  • Olen puolustanut taitamatonta toimintaa ts. olen potentiaalinen kritiikin kohde
  • Olen kritisoinut aiemmin puolustamaani ja niputtanut näkemäni ja kokemani kaiken muun samaa ilmiötä muistuttavan kanssa
  • … ja tutustunut tarkemmin karujen kokemusteni jälkeen kritisoimiini tahoihin ja heitä koskevaan kritiikkiin – ja huomannut, että kritiikinkin kanssa pitää olla kriittinen

(Pahoittelen monimutkaista ilmaisua. Näin asia kuitenkin menee reaalielämässä. KAIKKI, aivan kaikki pitää suodattaa ja tutkia itse perinpohjaisesti. Sen verran monimutkaisessa maailmassa elämme.)

Muutamia näkökulmia näkemäni pohjalta:

Täysi harha – koko totuus -asettelu kärjistää keskustelua

Helposti ajaudumme mustavalkoiseen maailmankuvaan: asiat ovat joko tai. Harvoin kyse kuitenkaan on joko-tai -asettelusta. Vajavaisten ihmisten maailmassa harvoin on täysin oikeaa, täydellistä ja totta.

Mietitään vaikka jotain episodia, jota todistaa useita ihmisiä. Jokaisella on tilanteesta hiukan erilainen kuva sen mukaan, mistä hän tilannetta tarkkailee, millä mielellä hän on, millaiset hänen aiemmat kokemuksensa ovat ja mikä hänen suhteensa muihin paikalla oleviin on. Esimerkki on helposti siirrettävissä hengelliseen kenttään: Peilaamme näkemäämme ja kuulemaamme taustastamme käsin – halusimme sitä tai emme.

Myös meille uskoville voi tulla somekupla

Algoritmit valikoivat meille sisältöä meidän makuumme. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että minun Facebookin aikajana vaikuttaa tyystin erilaiselta kuin mieheni Facebook.

Ilman algoritmejakin valikoimme ajatusmaailmaamme sopivat aiheet, kirjoittajat ja kirjallisuuden.

2007-2010 luin hyvin pitkälti pelkästään tiettyjä teologisia värejä kritisoivia tekstejä. Minulle muodostui kuva kartettavien henkilöiden listasta. Omine spekseineni olin sinne valmis lisäämään tuntemiani henkilöitä – koska he muistuttivat niitä, jotka listalla jo olivat.

Minut pelasti värikäs kansainvälinen someseurakunta

Tutustuin kristittyihin ja pastoreihin ympäri maailmaa. Heidän hengellinen taustansa oli vähintään värikäs: Mukana oli tutusti luterilaisia ja oli presbyteerejä, helluntalaisia, itsenäisiä seurakuntia, joissa oli vaikutteita näistä kaikista, jne. – Ja mukana oli nk. menestysteologeja – tai ainakin heidän fanejaan.

Tilasin uutiskirjeitä näiltä hyvin erilaisilta ja erilaisista taustoista olevilta ihmisiltä. Ostin kirpputoreilta ja latasin netistä heidän kirjojaan.

Päädyin melko hämmentävään lopputulokseen:

Joidenkin heidän opetus oli pitkällä aikavälillä seurattuna hyvinkin monipuolista ja tasapainoista. – He puhuivat Jumalan siunaamasta elämästä ja samalla katsoivat elämän realiteetteja silmästä silmään. Myös heillä ja heidän perheissään oli ollut tragiikkaa ja vaikeita hetkiä. Samaan aikaan he rukouksessa vetosivat Jumalan Sanan lupauksiin ihan viimeiseen asti. – Jos perheenjäsen menehtyi kaikesta huolimatta tai perheeseen syntyi sairas lapsi, ok… Näin oli hyvä, nyt. – Ja samalla luotettiin, että Jumalan siunaus on kaiken yllä – ja Jumalalla on näennäisesti oudon tilanteen keskelläkin jotain suurta varattuna.

Usko Sanaa

Luin Sanaa. Kaivoin alkukieltä. Luin englanninkielisiä käännöksiä. Ja ennen muuta näin muutoksia omassa elämässäni. Niin kuin iso laivakin kääntyy vähin erin, on myös elämän laita. Muutokset tulevat usein hissukseen ja isot muutokset ovat nähtävissä, kun laiva on täysin toisessa asennossa.

Eräs esimerkki löydöksistäni liittyy raamatunkäännöksiin. Olen varttunut kulttuurissa, jossa tiettyjä käännöksiä (mikä se itse kullekin oli) on pidetty oikeana – ja muiden käännöksien lukijoita vähintäänkin arveluttavina. – Itse olen lukenut vuosien mittaan niin monen perinteisen (herätys)kristityn arvostamaa King James Versionia, Elävää Uutista, The Amplified Biblea, KR 32/38- ja KR 92-käännöksiä.

Jokaisessa näissä on puolensa.

Vanhat perinteiset käännökset ovat pyrkineet sanatarkkuuteen, uudemmat ymmärrettävyyteen. Englanninkieliset käännökset kääntävät monesti kohdat järjestään suomalaista käännöstä rohkeammin. Esimerkiksi sana shalom kreikkalaisine vastineineen käännetään suomeksi melkein aina rauhaksi, kun englanninkielisissä raamatuissa se saatetaan kääntää myös menestykseksi, terveydeksi ja vauraudeksi. Kaikki käännökset ovat tavallaan oikeassa, koska shalom -sanalla on juuri näin laaja merkitys. Se tarkoittaa kaikkea mahdollista hyvää ja tätä hyvää Jumalaan luottava toivottaa toiselle ja rukoilee itselle – ja tätä hyvää Jumala myös lupaa hänen omalleen.

Käännöksien erilaisuudesta on koitunut tietynlainen hyvä-paha -akseli myös keskusteluun hengellisen kentän eri vaikuttajista

Koska meidän suomenkielinen Raamattumme harvoin käyttää sanaa menestys, meidän korvissamme kalskahtaa pahalta King James Versionia lainaava puhuja, joka väittää, että Herran siunaus rikkaaksi tekee, eikä Hän liitä siihen surua. Meidän KR 92 kääntää kohdan: ”Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei voi lisätä.” – Tilanne vaan on niin, että melkein poikkeuksetta englanninkieliset käännökset kääntävät kohdan hyvin myönteisesti. (Voit tarkistaa asian tästä linkistä ) – Käytännössä kysymys on siitä, että kohtaan vetoava on juuri niin raamattu-uskollinen kuin mekin… Hän vain vetoaa eri käännökseen.

Samalla tavoin meiltä hiukset pystyyn voi nostaa sanat: manifestaatio, läsnäolo tai ilmestys(tieto). – Kyse ei useinkaan ole sen kummallisemmasta kuin siitä, että kyseinen sana löytyy puhujan omasta Raamatusta samaan tapaan kuin meidän Raamatustamme ajatus (Jumalan) ilmestymisestä, Jumalan kasvoista tai tiedosta. – Suomeksi käännetyt kirjat ajoittain ontuvat termeissä – ja meidän mielikuvissamme kirjailijat muuttuvat kummajaisiksi.

Temppeli rakennetaan sittenkin

Palataanpa takaisin temppelin rakentamiseen. Esran kirjan luku 5 kertoo, kuinka juuri tuossa nimenomaisessa pelon ja pysähtyneisyyden vaiheessa Jumala nosti kaksi profeettaa: Haggain ja Sakarjan, jotka puhuivat Israelin Jumalan nimessä Juudan ja Jerusalemin juutalaisille. Heidän rohkaisustaan Serubbabel ja Joosua/Jesua käynnistivät rakennustyöt uudestaan ja Jumalan profeetat tukivat heitä työssä. (Esra 5: 1,2)

Nämä ihmiset tottelivat enemmän Jumalaa kuin ihmistä.

Kun tieto temppelin rakentamisesta levisi, sen perään alkoivat kysellä Persian kuninkaan hallinto. Temppeliä rakentavat antoivat kyselyyn vastineen, jossa kehotettiin tutkimaan arkistoja: Sieltä kyllä löytyisi lupa rakentamiseen. Esran luvut 5-6 kertovat tästä episodista. – Siinä Haggain ja Sakarjan profetia toteutui prikulleen.

 Älkää puuttuko tähän asiaan, vaan antakaa temppelin rakennustöiden jatkua rauhassa. Juutalaisten käskynhaltijalla ja heidän vanhimmillaan on lupa rakentaa temppeli entiselle paikalleen.Nyt määrään, miten teidän tulee tukea juutalaisten vanhimpia, kun he rakentavat tuota temppeliä. Niistä kuninkaan verotuloista, jotka saadaan Eufratin länsipuolisesta maakunnasta, on tarkoin ja viipymättä korvattava noille miehille kaikki kustannukset. Jerusalemin papeille tulee päivittäin antaa, täsmälleen sen mukaan kuin he ilmoittavat, tarpeellinen määrä sonneja, pässejä ja karitsoita sekä vehnää, suolaa, viiniä ja öljyä,  jotta he voisivat uhrata uhrinsa taivaan Jumalalle ja rukoilla menestystä kuninkaalle ja hänen pojilleen. Annan myös seuraavan käskyn: jos joku rikkoo tätä määräystä vastaan, hänen talostaan revittäköön palkki ja hänet lyötäköön siihen riippumaan, ja hänen talonsa hajotettakoon rauniokasaksi. Tuhotkoon Jumala, jonka nimen tyyssija tämä temppeli on, jokaisen kuninkaan ja kansan, joka rikkoo tätä määräystä vastaan ja yrittää hävittää Jerusalemin temppelin. Esra 6: 6.12

»Minä, Dareios, olen antanut tämän käskyn. Noudatettakoon sitä tarkoin.»

… nämä ”serubbaabelkohdat” puhuttelivat minua myös siitä näkökulmasta, että meidän, jotka tässä ajassa rakennamme ”temppeliä”, viemme eteenpäin Jumalan (ja Hänen valtakuntansa) asioita muodossa tai toisessa, kannattaa etsiä työn perustelu Jumalan antamasta valtuutuksesta ja Kirjoituksista, ei pysähtyä ihmisten kritiikkiin tai hidasteisiin. – Kun kaivamme työmme perustelut syvälle Jumalaan ja Hänen lupauksiinsa, työmme menee eteenpäin – finaaliin asti.