Käkiä ja kananpoikia (osa 1 – johdanto)

Prologi

Useimmat blogini lukijat eivät ole nähneet minua ”livenä”. Siksi pieni selitys ennen kuin menen itse aiheeseen.

Useimmiten ihmiset ympärilläni tuntevat ja näkevät minut iloisena. Asiat saavat olla aika lailla päälaellaan, jos asiat ovat toisin.

2000-luvun ensimmäisiltä vuosilta peräisin oleva erään nuoren ihmettely kertonee asiasta jotain. Tämän nuoren äiti kertoi minulle myöhemmin 16-kesäisen juniorin todenneen (ilmeisen tarkkasilmäisesti, koska en asioistani kotini/seurakuntani seinien ulkopuolella puhunut) elämäni kamppailua nähtyään: ”Mikä tuo nainen on? Sen elämä on päin h–ä, silti se hymyilee.”

Vaikka elämän kummalliset vaiheet eivätkä aina tietoisetkaan yritykset horjuttaa elämääni tai iloani eivät ole saaneet aikaan toivottua tulosta, olen muutaman kerran ollut todella suuttunut, surullinen ja vihainen. Näin on tapahtunut silloin, kun olen nähnyt, että asiat eivät tapahdu oikein.

Sarjassamme selityksiä

Eihän niin saa olla? – Meidän kristittyjen pitää rakastaa, olla sävyisiä, antaa anteeksi, kääntää toinen poski – ja tulla toimeen kaikkien kanssa.

Totta tuokin.

Uskallan väittää, että rakkautemme, anteeksiantomme, toisen posken kääntämisemme ja toistemme kanssa toimeentulopyrkimyksemme eivät saa olla aiheuttamassa tai tukemassa väärinkäytöksiä ja niiden jatkumista.

Tuomitseminen ja tuomitseminen rinnakkain

Niin, mutta emmehän me saa tuomita.

Ennen kuin vetoat/vetoamme tuomitsemisopetukseen, sitä kannattaa katsella asiayhteydessään:

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.
Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?
Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa kun otan roskan silmästäsi’, kun omassa silmässäsi on hirsi?
Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä. (Matt. 7: 1-5)

Asiayhteys näyttää viittaavan siihen, että jos mitta, jolla toista mittaamme, koskettaa myös meitä.

Toisaalla Jeesus puhuu oikeasta tuomiosta, joka näkee teon motiivit ja siihen sisältyvän Jumalan tahdon (tai joissakin tapauksissa sen, että teko on ”ohi” Jumalan tahdosta).

Älkää tuomitko sen mukaan, miltä asia päältä katsoen näyttää, vaan tuomitkaa oikein.(Joh 7: 24)

Paavali ottaa mukaan myös näkökulman, jossa keskiössä on se, että myös muut ympärillämme pääsevät eteenpäin, se, että meidän elämämme ja käytöksemme ei ole tuon eteenpäinmenon esteenä. Taustana oli kiista siitä, mitä saa syödä ja juoda.

Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.
Älkäämme siis enää tuomitko toisiamme. Katsokaa sen sijaan, ettette saata veljeänne kompastumaan ja kaatumaan. (Room. 14: 12, 13)

Näin olen löytävinäni kohdista seuraavat osviitat asioiden arviointiin:
1. Meidän ei tule arvioida asioita moralismista tai tekopyhyydestä käsin – voivotella asioiden kauheutta tai osoittaa toista sormella, jos itse teemme samoin.
2. Arvioinnissa tulee säilyttää näkökulma: Viekö tapahtunut Jumalan asiaa rakentavalla tavalla eteenpäin? – Ei tule juuttua pykäläviidakkoon (näin juutalaiset tekivät Jeesukselle monta kertaa torpatessaan parantamisihmeet sapattina) enempää kuin näennäiseen menestykseenkään(Esimerkiksi jonkun ihmisen pusertaminen väkisin haluttuun suuntaan voi tuottaa näennäisen tuloksen. Kysymys on siitä, rakentaako tapahtunut ihmistä ja Hänen suhdettaan Jumalaan.).
3. Arviointiperusteena Jumalan asian lisäksi on ihmisen asia, se että katsomme, mikä rakentaa lähimmäistä ja hänen suhdettaan Herraansa.

Esimerkkinä Jeesus

Edellämainitun rinnalla näemme Uudessa testamentissa toisen tavan suhtautua eteentuleviin asioihin. Määrätietoinen puuttuminen asioihin, jotka ovat hullusti.

Ajattelepa vain Jeesusta nuhtelemassa juutalaisia siitä, että he näennäisessä kuuliaisuudessaan (tai ehkä myös näkyvyydentavoittelussaan) antoivat uhreja temppeliin samaan aikaan kuin laiminlöivät Mooseksen lakiin kirjoitetun velvollisuuden pitää huolta vanhemmistaan. Voit ajatella Jeesuksen nuhtelemassa juutalaisia siitä, että he estivät pykäläviidakostaan käsin ihmisiä pääsemästä kontaktiin elävän Jumalan ja Hänen Poikansa kanssa tai Jeesusta puhumasta sydämen törystä, jota kuulijat kantoivat mukanaan.

Mutta mehän ollaan vain…

Voit ajatella, että Jeesus oli Jeesus ja me vain ihmisiä. Jätetään kaikki Jeesuksen käteen.

Uskaltaisimmeko kuitenkin uskoa, että Jeesus on jättänyt jotain myös meidän käteemme?

Tiedän, että lukijani ovat eri kirkoista ja seurakunnista ja myös niitä, jotka eivät ole kotiaan löytäneet jostain syystä missään vakinaisesti. Tästä seurauksena, että taustastamme käsin itse kukin käsittelemme Jeesuksen käskyä ja ymmärrämme sen seuraukset hieman eri sävyin. (Tässä eri taustaisten ihmisten joukossa on syy myös siihen, että harvoin viittaan mihinkään ”auktoriteettiin”, joka on linkittynyt tiettyyn tunnustuskuntaan, vaan viittaan useimmiten pelkästään Raamattuun, joka on meille eri taustoista tuleville yhteinen.)

Lienemme kuitenkin yhtä mieltä ainakin kahdesta asiasta:
1. Jeesus jätti seuraajilleen tehtävän opetuslapseuttaa: tavoittaa evankeliumilla ne, jotka eivät vielä usko (julistaa evankeliumia), kastaa ja opettaa.
2. Tämä ja kaikki siihen liittyvä on käsissämme – niin, että Jeesus on luvannut olla omiensa kanssa joka päivä ja että Pyhän Hengen todellisuus on hänen omiensa keskellä.

Ratkaisujen edessä

Kirjoitin: ”tämä ja siihen liittyvä”. Tarkoitan tällä sitä kuvaa, joka välittyy ensimmäiseksi Uuden testamentin sivuilta ja myöhemmin eri seurakunnissa ja kirkoissa.

Jeesuksen seuraajien perustehtävä on yksinkertainen: mennä, julistaa, kastaa ja opettaa. Tämän jälkeen hämmästelemmekin toteuttamistapoja: Ketkä menevät, kuinka julistetaan, minne kokoonnumme, kuinka kokoamme varoja työhön, jne. Tai ehkä vähän yksilöidymmin: Kokoonnummeko kodeissa, rakennammeko kirkon tai rukoushuoneen? Ovatko työntekijämme evankelistoja, pastoreita, diakoneja – vai yhdistelmä näitä ja joita kuita muita? Maksetaanko työntekijöille työstään vai ei?

Näitä kysymyksiä on pohdittu ja pohditaan. Näissä puitteissa joudumme pohtimaan myös käytännöllisiä ongelmia. Uuden testamentin kirjeistä saamme käsityksen, että ”Jumalan seurakunnastakin” voi löytyä asioita, jotka viittaavat jonnekin muuanne kuin Jumalaan.

Ihmissuhdedraamaa ja -sotkuja

Vallanhalua ja pyrkyryyttä

Ahneutta ja itsekkyyttä

Sinne voi olla sujahtamassa myös väärää opetusta

En voi olla mainitsematta taannoiseen blogikirjoitukseeni tullutta kommenttia. Siinä kommentin kirjoittaja väitti, että kirkkojen alkuperäinen tehtävä on viedä ihmisiltä rahat ja sana… Nämä edellämainitsemani esimerkit periaatteessa voisivat tukea tuota väitettä. Kuitenkaan kristillisen ekklesian (joka on käännetty useimmiten englanninkielisissä Raamatuissakin kirkoksi ´church´) tehtävä on perusteiltaan lähtöisin Jeesuksen antamasta käskystä ja valtuutuksesta. Kuten kommentin kirjoittajalle vastasin, mikäli kirkko/seurakunta tyhjentää ihmisten taskut ja tilit rahasta ja vie Sanan, se ei ole ymmärtänyt tehtäväänsä.

Tässä yllämainitussa on kysymys samanmoisesta väärinymmärryksestä: Kristillinen seurakunta/kirkko ei perimmältä tarkoitukseltaan ole vallan ja pyrkyryyden, ahneuden ja itsekkyyden, ihmissuhdesotkujen tai -draaman näyttämö. Mikäli näin on, jotain tehtävän ymmärryksestä on pahasti hukassa.

Tämä näkyy Uuden testamentin kirjeiden kannanotoissa. Paavali, Jaakob ja Johannes puuttuvat tiukastikin havaitsemiinsa poikkeamiin. He käyttävät sitä valtuutusta, jonka ymmärtävät saaneensa Herraltaan. He toimivat, että asiat saadaan ojennukseen ja seurakunta toimimaan tarkoituksensa mukaisesti.

Seuraavassa kirjoituksessani selviää sitten se, mitä kummaa tarkoitan termillä ”Käki ja kananpoika”.

Tietoa kirjoittajasta

Pauliina Kuikka

pastori, valokuvaaja, sisällöntuottaja - pastor, photographer, content manager

2 vastausta artikkeliin “Käkiä ja kananpoikia (osa 1 – johdanto)”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s