Jumalan valtakunta murtautuu esiin

Yksi adventin virsistä/hengellisistä lauluista (sen mukaan kumpaa käytämme Virsikirjaa vai Hengellistä laulukirjaa kokoontumisistamme) on otsikoitu Valmistu Herran kansa. Erityisesti kyseisen virren/laulun kolmas säkeistö jäi puhuttelemaan, kun näin sen työkokouksen printissä:

”Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa,
ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa.
Kun sydän haluinen Herraansa odottaapi,
se tietä valmistaapi tulolle Jeesuksen.”

Nöyryys ja lujuus – Ylpeys ja kovuus

Meille suomalaisille tämä nöyryys-lujuus/ylpeys, kovuus -akseli on haastava

Emme meinaa löytää tasapainoa tässä asiassa. Syvässä tuntuu olevan käsitys, ettei pidä ajatella itsestään isosti, ylpistyy vielä. Kiitoksen sanominen on meille vaikeaa.

Tämän takia aavistan, miksi meihin suomalaisiin toisaalta vetoaa menestyksen pikaresepti: Minulle – kaikki – nyt – heti!

Pohdin, että tie kulkee jossain noiden kahden äären välissä. Ihan niin kuin Jeesuksellakin. 

Jeesus tosiaan ei tehnyt itsestään numeroa – mutta ei hän mikään ”Nyhverö Nyyssönenkään” ollut. Jeesus luotti siihen, mitä Isä oli sanonut ja siihen, mihin tiesi Isänsä Hänet asettaneen. Hänellä ei ollut tarvetta korostaa ja korottaa itseään.  

Auktoriteetti

Englanninkielisessä maailmassa puhutaan auktoriteetista. Myös suomalaiseen hengelliseen kielenkäyttöön sana on iskostunut lainasanana. On huomattava, että kun käännämme Raamattua toisen kielestä vaikkapa englannin kautta suomeen, emme aina tee oikeutta alkuperäiselle ajatukselle; välillä omat mielikuvame värittävät käännöstä ja tulkintaa. Peilaamme omaa kulttuuriamme, ajatteluamme ja taustaamme niin suomalaisina kuin yksilöinäkin sekä käännökseen että Raamatun ymmärtämiseen. 

Auktoriteetti on ajoittain saanut kovan, jopa armottoman – ja minäkeskeisen – sävyn. ”Minulla on valta… käskeä… Minun nenilleni ei hypitä…”

Vastuullista vallankäyttöä

Jeesukselle oli Isä antanut tällaisen vallan. Jeesus käytti tätä valtaansa vastuullisesti, Isän tahdon huomioiden eikä koskaan omiin tarkoitusperiinsä, vaikka Hänellä olisi ollut mahdollisuus käyttää valtaansa vastustajiinsa tai pelastaa itsnesä vaikeassa tilanteessa. 

Toisaalta, kun Jeesus näki “Isänsä kodin” olevan markkinapaikkana, Hän ei empinyt käyttää rajujakaan otteita tehdäkseen selväksi sen, kuinka asioiden tuli olla.

Timo Veijola avannut aihepiiriä selittämällä, että kysymys oli ennen muuta siitä, että uhreja käytettiin kevyesti ja siten väärin – vähään samaan tapaan kuin myöhemmin anekauppaa. Uhreista oli tullut markkinatavaraa ja katumuksesta kevyttä. Jeesus näki tekopyhyyden läpi ja siksi tarttui toimeen – aivan samoin kuin teki julistuksessaan. Kysymys oli Isän kirkkaudesta ja kunniasta, ei Jeesuksen “omasta nahasta.” Samaan tapaan näyttävät toimineen Jeesuksen seuraajat – muutaman läksyn jälkeen. 

Oikea arvovalta ei tarvitse pönkitystä

Jeesuksen arvovalta ei tarvinnut ylenmääräistä pönkitystä. Emme löydä evankeliumeista kertomuksia siitä, että Hän olisi kulkenut kaduilla kertoen, kuinka sairaita paranee Hänen kauttaan ja kuinka ihmiset vapautuvat pahan vallasta. Parantuneet ja vapautuneet sekä silminnäkijät kertoivat nämä asiat. Jeesuksen ei tarvinnut vakuuttaa näistä. Pahat henget tunnistivat Hänet ilman, että Hän sanoi sanaakaan. Tuuli ja vesi tottelivat Häntä ilman sen kummempia kommervenkkeja. Sairaus hellitti otteensa lyhyestä käskysanasta.

 Jeesuksen ja Hänen seuraajiensa työ oli – Jumalan valtakunnan – eteenpäinmenoa mitä suurimmassa määrin. Jumalan valtakunnan esiin murtautumista, niin kuin eräs raamatunselittäjä asian ilmaisi.

Jumalan valtakunta murtautuu esiin siinä vaikuttavan voiman kautta

Näin sen tulisi olla meidänkin elämässämme, Jumalan valtakunnan murtautua esiin, siinä vaikuttavan voiman kautta/voimalla, ei oman hartiapankkimme tai yrityksemme voimalla. Ennemmin tai myöhemmin huomaamme, että emme ihmisvoimin kykene saamaan aikaan Jumalan suuria tekoja, emme edes niitä matkimaan).

Tässä tuleekin se ”pullonkaula” tai neulansilmä. Meidän on ensin nöyrryttävä – jopa tyhjennyttävä – jotta Kristuksen voima pääsee vaikuttamaan. 

Tietoa kirjoittajasta

Pauliina Kuikka

pastori, valokuvaaja, sisällöntuottaja - pastor, photographer, content manager

Yksi ajatus artikkelista “Jumalan valtakunta murtautuu esiin”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s